Havaittua visuaalista käytettävyyttä mittaavan mittariston kehittäminen

Kognitiivisen ergonomian tutkimuskohteita ovat henkisen työnkuormituksen ja työstressin vähentäminen. Osaltaan näihin voidaan vaikuttaa työvälineiden ja laitteistojen hyvällä suunnittelulla, jolloin ne soveltuvat käyttötarkoitukseensa hyvin. Esimerkiksi visuaalisesti havaittavat elementit ovat selvärajaisia sekä havaitsemisen kannalta riittävän suuria. Käsitteenä havaittu visuaalinen käytettävyys voidaan määritellä informaation esittämistavan selkeytenä, joka tukee visuaalisen havaitsemisprosessin sujuvuutta. Näin käyttöliittymän visuaaliset elementit ohjaavat käyttäjien kognitiivista prosessia, esimerkiksi ohjaamalla katseiden ohjautumista ja tukemalla visuaalisen eli näköaistin avulla tapahtuvan tehtävän suorittamista. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten havaitun visuaalisen käytettävyyden ilmiötä oli aikaisemmissa tutkimusartikkeleissa kuvattu ja millaisilla mittausmenetelmillä ilmiötä oli näissä tutkimuksissa arvioitu. Tämän osuuden tutkimusmenetelmänä toimi järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus, jonka analyysin ja tulosten pohjalta kehitettiin uusi havaittua visuaalista käytettävyyttä mittaava mittaristo. Lisäksi uuden mittariston luotettavuutta selvitettiin vertailemalla sitä jo käytössä oleviin mittaristoihin. Järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittivat, että aikaisemmat tutkimusartikkelit määrittelivät ja myös mittasivat ilmiötä yleisesti esteettisyyden, kauneuden ja viehättävyyden käsitteiden kautta. Uusi havaitun visuaalisen käytettävyyden mittaristo operationalisoitiin mittaamaan kolmea osa-aluetta, jotka olivat visuaalinen selkeys, sommittelu sekä värit ja kontrastit. Mittaristo sisälsi yhteensä 16 väittämää, joihin koehenkilöt (N = 24) vastasivat viisi portaisella Likert-asteikolla. Mittariston validointitutkimuksessa koehenkilöt katsoivat kahta erilaista kuvakaappauskuvaa verkkosivustojen päänäkymistä ja vastasivat kirjallisuuskatsauksen pohjalta kehitettyyn mittaristoon sekä kahteen jo käytössä olevaan mittaristoon. Tulokset osoittavat, että uusi tässä tutkimuksessa kehitetty mittaristo erottelee herkimmin visuaalista selkeyttä ja sommittelua. Mittariston osa-alueväittämistä muodostetut summamuuttujat saivat hyvät Cronbachin alfakertoimet, joka kertoo uuden mittariston luotettavuudesta mitata tutkimuksen kohteena olevaa ilmiötä.