dc.description.abstract | Voimaharjoittelulla on mahdollista saada muutoksia hermolihasjärjestelmän toimintaan ja rakenteeseen. Toistaiseksi on olemassa vähän tutkittua tietoa plyometrisen nopeusvoimaharjoittelun vaikutuksista lihasjännekompleksin toimintaan ja rakenteeseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli määrittää plyometrisen ja konsentrisen nopeusvoimaharjoittelun vaikutuksia lihasjännekompleksin toimintaan ja rakenteeseen 12 viikon harjoittelun aikana. Tutkimukseen osallistui 12 20-30 –vuotiasta tervettä miestä, jotka jaettiin kahteen ryhmään (konsentrinen; CON ja plyometrinen; SSC). CON ryhmä suoritti harjoittelun paineilmalaitteilla ja SSC ryhmä hyppyharjoitteluna kelkkaergometrissä. Molemmat ryhmät harjoittelivat nopeusvoimaperiaatteella 2-3 kertaa viikossa. SSC-ryhmä harjoitteli kelkkaergometrillä ja CON- ryhmä harjoitteli paineilmalaitteella. Rakenteellisissa muutoksissa tarkasteltiin akillesjänteen venymistä sekä lyhenemistä pudotushyppyjen aikana, akillesjänteen poikkipinta-alaa kolmesta kohtaa (1cm, 2cm ja 3cm kantaluusta ylöspäin), akillesjänteen pituutta seisoessa sekä soleuksen, lateralis ja medialis gastrocnemiuksen poikkipinta-alaa. Muutokset määriteltiin ultraäänen avulla. Toiminnallisissa muutoksissa tarkasteltiin hyppykorkeutta, pudotuskorkeutta, voimantuottoa, kontaktiaikaa sekä lihasaktiivisuutta soleus, medialis gastrocnemius ja tibialis anterior –lihaksista. Molemmilla ryhmillä erityisesti voimantuottoaika pieneni. Tibialis anterior/soleus koaktivaatio pieneni SSC-ryhmällä merkitsevästi pudotettaessa maksimikorkeudesta alku- ja loppumittausten (4,06±1,07, 1,60±0,43(p<0,01)) välillä. Lihasten poikkipinta-alassa SSC-ryhmällä medialis gastrocnemius (GM) ja soleus –lihaksissa (SOL) tapahtui alku- ja loppumittausten (GM; 5,30±1,39 cm², 8,08±1,89 cm² (p<0,05); SOL 15,19±1,63 cm², 19,23±1,30 cm² (p<0,01)) välissä tilastollisesti merkitsevää kasvua. Jänteen poikkipinta-alassa tapahtui suurinta muutosta 1cm päässä kantaluusta. Tilastollisesti merkitsevää kasvua SSC-ryhmällä sen muuttuen alku- ja loppumittausten välissä 0,58±0,86 cm²(p<0,05).
Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että plyometrinen harjoittelu kehittää paremmin voimantuottonopeutta sekä lihasjännekompleksin rakennetta ja toimintaa. Lisäksi plyometrisellä harjoittelulla vaikuttaisi olevan paremmat positiiviset vasteet iskunkestävyyteen sekä jänteen poikkipinta-alan kasvuun kuten myös lihasten koaktivaation pienenemiseen kuin konsentrisella harjoittelulla. Plyometriaharjoittelu tuottaa myös hypertrofiaa lihaksistoon. | fi |