Vanhempien työaika ja 0-7-vuotiaiden lasten unen laatu
Karttunen, H. 2018. Vanhempien työaika ja 0-7-vuotiaiden lasten unen laatu. Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteellinen tiedekunta. Terveyskasvatuksen pro-gradu -tutkielma, 46 sivua, 5 liitettä.
Tämän pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko 0-7-vuotiaiden lasten unen laadussa eroja vanhempien työaikamuodon (päivätyö tai epätyypillinen työaika) mukaan vanhempien arvioimana kahden vanhemman perheissä. Lisäksi selvitettiin, onko 0-7-vuotiaiden tyttöjen ja poikien unen laadussa eroa vanhempien työaikamuodon mukaan. Lasten vanhempia pyydettiin päiväkotien välityksellä osallistumaan tutkimukseen Jyväskylässä ja Tampereella. Tiedonkeruu suoritettiin Webpropol 3.0 -ohjelmalla, unen laatua mitattiin suomeksi käännetyllä Sleep disturbance scale for children -mittarilla (Bruni ym. 1996). Analyysimenetelminä käytettiin ristiintaulukointia, riippumattomien otosten t-testiä, Mann-Whitneyn U-testiä ja kaksisuuntaista varianssianalyysiä.
Aamuherätysten vaikeudet ja päiväaikainen uneliaisuus olivat yleisempiä niillä 4-7-vuotiailla, joiden molemmat vanhemmat työskentelivät päivätyöajassa verrattuna epätyypillistä työaikaa tekevien vanhempien lapsiin (p=0,008). Unen aikaiset hengityshäiriöt olivat yleisempiä niillä 0-3-vuotiailla, joiden vanhemmat työskentelivät päivätyöajassa verrattuna lapsiin, joiden toinen vanhempi työskenteli epätyypillisessä työajassa (p=0,028). Unen aikaiset hengityshäiriöt olivat myös yleisempiä 4-7-vuotiailla pojilla kuin tytöillä niissä perheissä, joissa molemmat vanhemmat työskentelivät epätyypillisessä työajassa (p=0,037). Ryhmien välillä ei ollut muita tilastollisesti merkitseviä eroja.
Tulokset antavat viitteitä siitä, että lasten unen laadussa voi olla eroja vanhempien työaikamuodon mukaan kahden vanhemman perheissä. Pieni otoskoko ja objektiivisen mittarin puuttuminen heikentävät tulosten luotettavuutta ja yleistettävyyttä. Lasten unen laadun arviointi työaikakontekstissa edellyttää myös objektiivisin menetelmin hankittua tietoa unen häiriöiden selvittämiseksi. Lisäksi tarvitaan laadullisin menetelmin hankittua tietoa siitä, kuinka erilaiset työajat mahdollisesti vaikuttavat lasten uneen ja nukkumiseen perheen arjen välityksellä. Myös pitkittäisasetelmalla toteutettuja tutkimuksia tarvitaan vanhempien työaikojen ja lasten unen välisten syy-yhteyksien osoittamiseksi.
Asiasanat: vuorotyön sietokyky, uni, lapsi
...
Karttunen, H. 2018. Parental work schedules and the sleep quality of their 0-7-year-old children. University of Jyväskylä, Faculty of Sport and Health Sciences. Health education and health promotion. Master´s thesis. 46 pp., 5 appendices.
The aim of the present master´s thesis was to determine, whether there are differences in the parent reported sleep quality of their 0-7-year-old children in relation to parental work schedule (standard day work or nonstandard work hours) in dual-parent families. The aim was also to determine, whether there are differences in sleep quality between 0-7-year-old boys and girls in families with different work schedules. The respondents were recruited via day care centers in Jyväskylä and Tampere. Data was collected with a Webropol 3.0 -survey using a translated version of Sleep disturbance scale for children (Bruni et al. 1996). The data was analyzed using cross tabulation, independent samples t-test, Mann-Whitney U-test and two-way analysis of variance.
Difficulties of waking up in the morning and excessive daytime somnolence were more frequent in 4-7-year-old children with both parents working in standard day work schedules compared to children with both parents in nonstandard work schedules (p=0,008). Sleep breathing disorders were more common in 0-3-year-old children with both parents in standard day work schedule compared to children with one parent in nonstandard work schedule (p=0,028). Also, sleep breathing disorders were more frequent in 4-7-year-old boys than girls (p=0,037) in families with both parents in nonstandard work schedules. No other associations or between group -comparisons reached statistical significance.
The results indicate a possible association between parental work schedules and the sleep quality of their children in dual-parent families. The small sample size and the lack of objective sleep quality measurement undermine the reliability and generalizability of the results. In the future, qualitative data is needed to discover the nature of the underlying mechanisms between parental work schedules and the sleep quality of children. Also, longitudinal studies are needed to reveal the potential causal relationships between parental work schedules and the sleep quality of children.
Key words: shift work tolerance, sleep, child
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29544]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Vanhemmuus ja pienten lasten temperamentti sekä näiden väliset yhteydet vanhempien arvioimana
Nieminen, Elisa (2015)Tässä pro gradu –tutkielmassa selvitettiin minkälaiseksi vanhemmat arvioivat omaa vanhemmuuttaan sekä 0-2-vuotiaiden lastensa temperamenttia ja millaisia yhteyksiä näiden väliltä löytyy. Vanhemmuutta arvioitiin myönteisen ... -
2–7-vuotiaiden lasten luontosuhde vanhempien arvioimana ja lasten luontosuhteeseen yhteydessä olevat taustatekijät
Parikka, Minna (2022)Lapset viettävät nykypäivänä luonnossa vähemmän aikaa kuin koskaan. Muun muassa elämäntapojen muutokset ja teknologian nopea kehittyminen ovat johtaneet siihen, että lapset ovat vieraantuneet luonnosta. Luonnonympäristöjen ... -
Vanhempien, kavereiden ja liikunnanopettajan liikunnallisen tuen yhteys 6-11-vuotiaiden lasten fyysiseen aktiivisuuteen
Collan, Emilia; Suikkanen, Saija (2021)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 6–11-vuotiaiden lähipiirissä olevien sosiaalisten toimijoiden liikunnallisen tuen yhteyksiä lasten fyysiseen aktiivisuuteen. Liikunnallista tukea tarkasteltiin vanhempien, ... -
Vanhempien ja kotiympäristön merkitys 3–6 -vuotiaiden lasten motoristen taitojen kehityksessä
Gustafsson, Jenny (2021)Motorisella kehityksellä viitataan motoristen taitojen jatkuvaan muutokseen pitkin elinkaarta, jolloin yksilön kehitys etenee yksinkertaisista motorisista liikkeistä, organisoituihin ja monimutkaisempiin motoristen ... -
Aktiivisesti urheiluseurassa liikkuvien 7-10-vuotiaiden lasten kokemuksia vanhempien tuesta heidän liikkumistaan kohtaan
Huhtala, Viivi (2020)Vanhemmilla on suuri vaikutus lasten liikuntatottumusten omaksumiseen. Vanhemmat pystyvät omalla asenteellaan, esimerkillään ja teoillaan joko tukemaan lasten liikuntaa tai pahimmassa tapauksessa ehkäisemään sitä. Tämän ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.