Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorPuukari, Sauli
dc.contributor.authorSorvisto, Hannariina
dc.contributor.authorSuokas, Nina
dc.date.accessioned2018-03-07T23:04:32Z
dc.date.available2018-03-07T23:04:32Z
dc.date.issued2018
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1861783
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/57270
dc.description.abstractSorvisto, Hannariina ja Suokas, Nina. 2018. Kohti parempaa itsetuntemusta - Itsetuntemuksen määritelmä, merkitys ja hyväksi koetut menetelmät itsetuntemuksen kehittämiseen ohjaajien näkökulmasta. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Ohjausalan maisteriohjelma. 98 sivua. Tutkielmassa tarkastellaan, miten ohjaajat määrittelevät itsetuntemusta ja miten he hahmottavat itsetuntemuksen kehittämisen merkitystä työssään. Lisäksi tarkoitus on kartoittaa ohjaajien hyväksi kokemia itsetuntemuksen kehittämisharjoituksia ja sitä, millä tavalla he perustelevat niiden toimivuutta. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka tavoitti noin 1000 ohjaajaa. Lopullisia hyväksyttyjä vastauksia saatiin 29 ohjaajalta, jotka toimivat eri toimintakentillä, yleisimmin peruskoulussa ja lukiossa. Pääosin avoimiin kysymyksiin perustuvan kyselyn aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Ohjaajat määrittelivät itsetuntemusta monilla eri tavoilla ja usein laaja-alaisesti. Itsetuntemuksen kehittämisen merkitystä korostettiin kasvun ja kehityksen välttämättömänä tukena, mutta ohjaajat nostivat esille myös ristiriitaa itsetuntemuksen kehittämisen ja ohjausarjen realiteettien välillä. Hyväksi koettuja itsetuntemuksen kehittämisen harjoituksia tarkasteltiin niin yksilö- kuin ryhmäohjaustilanteissa. Yksilö- ja ryhmäohjauksen puolelta löytyi samankaltaisia harjoituksia, mutta ohjaajat toteuttivat niitä hieman eri tavoin. Merkittävimpinä eroina harjoitusten välillä oli se, että yksilöharjoitukset painottuivat vahvasti yksin tekemiseen ja ohjaajavetoisuuteen, kun ryhmäohjauksessa painottuivat toiminnallisuus ja vuorovaikutuksellisuus. Myönteinen vertaispalaute ja positiivinen vahvistaminen korostuivat ryhmäharjoituksissa. Yksilö- ja ryhmäharjoitusten merkittäväksi yhteiseksi tekijäksi nousi kokemuksellisuus.fi
dc.format.extent1 verkkoaineisto (98 sivua)
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.otheritsetuntemus
dc.subject.otherohjaus
dc.subject.otheraineistolähtöinen sisällönanalyysi
dc.titleKohti parempaa itsetuntemusta : itsetuntemuksen määritelmä, merkitys ja hyväksi koetut menetelmät itsetuntemuksen kehittämisen ohjaajien näkökulmasta
dc.title.alternativeItsetuntemuksen määritelmä, merkitys ja hyväksi koetut menetelmät itsetuntemuksen kehittämisen ohjaajien näkökulmasta
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201803081682
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaKasvatustieteiden ja psykologian tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Education and Psychologyen
dc.contributor.laitosOpettajankoulutuslaitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Teacher Educationen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineLuokanopettajakoulutusfi
dc.contributor.oppiaineTeacher Educationen
dc.subject.methodAineistolähtöinen sisällönanalyysi
dc.date.updated2018-03-07T23:04:32Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi103
dc.subject.ysoitsetuntemus
dc.subject.ysoohjaus
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot