Vanhempien näkemyksiä ja kokemuksia 4-5-vuotiaiden lastensa fyysisestä aktiivisuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä

Abstract

Makkonen, S-M. 2018. Vanhempien näkemyksiä ja kokemuksia 4–5-vuotiaiden lastensa fyysisestä aktiivisuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 101 s., (5 liitettä). Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vanhempien näkemyksiä ja kokemuksia 4–5-vuotiaiden lastensa fyysisestä aktiivisuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä suhteessa aikaisempaan, suositusten yhteydessä koottuun tutkimustietoon. Liikunnalla ja fyysisesti aktiivisella toiminnalla on todettu olevan useita lapsen hyvinvointiin ja oppimiseen, sekä fyysiseen kehitykseen ja motoristen taitojen harjaantumiseen liittyviä yhteyksiä. Tutkimuksen lähtökohtana ovat olleet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset, jotka julkaistiin päivitettyinä 2016. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen, eli laadullinen tutkimus, ja sen tieteenfilosofinen lähtökohta on fenomenologis- hermeneuttinen. Keräsin tutkimusaineiston haastattelemalla viiden perheen äitejä. Haastattelujen pohjustukseksi äitien tuli havainnoida lapsen fyysistä aktiivisuutta kahden viikon ajan havaintopäiväkirjan avulla. Lapsilla oli käytössä jakson ajan myös Polar Active -aktiivisuusmittari, jonka tuloksia käytin haastattelun tukena. Tutkimusaineiston hankintaan käytin teemahaastattelumenetelmää, jossa oli myös avoimen haastattelun piirteitä. Teemoina olivat vanhemman osallisuus, perheen tavat ja tottumukset, liikuntavälineiden käyttö, ympäristön mahdollisuudet ja esteet, lapsen leikkikaverit ja ohjatut liikuntaharrastukset, sekä perheen taloudellinen- ja työtilanne. Haastattelujen aikana keskusteltiin myös liikuntasuosituksista ja vanhempien mietteistä havainnointijaksoa koskien. Haastattelut kestivät 58–81 minuuttia ja aineistoa kertyi yhteensä 61 sivua (Times New Roman, fonttikoko 11 ja riviväli 1,0). Tutkimuksen aineistoanalyysissä käytin aineistopohjaista sisällönanalyysimenetelmää. Äitien näkemykset ja kokemukset olivat monilta osin yhteneväiset varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositusten (2016) kanssa. Äidit olivat yhtä mieltä siitä, että lasten fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttavat monet eri tekijät, ja riittävästä aktiivisuudesta huolehtiminen vaatii näiden kaikkien tekijöiden huomioimista. Äidit kokivat, että vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsen fyysisen aktiivisuuden toteutumisesta, vaikka halusivat muidenkin tahojen osallistuvan siihen. Näkemykset ja kokemukset eivät juurikaan vaihdelleet eri perheiden välillä. Tulosten mukaan asuintalo ja liikkumisen mahdollistava ympäristö voivat vaikuttaa välillisesti eniten lasten fyysisen aktiivisuuden määrään. Lasten vanhempien tietoisuutta tulisi fyysiseen aktiivisuuteen liittyvissä asioissa lisätä, jotta he rohkaistuisivat hyödyntämään liikkumisen mahdollisuuksia kaikenlaisissa ympäristöissä, ja voisivat siten parhaiten tukea lastensa kehitystä kohti terveellisiä elämäntapoja. Vanhemmat eivät tulosten mukaan pysty tähän yksin, joten myös muiden tahojen tukea ja panostusta tarvitaan. Asiasanat: Fyysinen aktiivisuus, fyysisen aktiivisuuden suositukset, lasten liikunta, varhaiskasvatus, vanhemmat

Makkonen, S-M. 2018. Parents’ views and experiences on the physical activity and factors affecting their children of 4–5 years of age. Faculty of Sport Sciences. University of Jyväskylä. Master’s thesis in Sports Pedagogy, 101 pp, (5 appendices). The purpose of this study was to find out parents’ views and experiences of physical activity and factors affecting the physical activity of their 4-5-year old children in relation to previous research knowledge. Physical activity and physically active lifestyle have been found to have a lot of links to the well-being and learning of the child, as well as physical- and motor skills development. The starting point for the study was the Finnish recommendations of the physical activity of early years published in 2016. This research is a qualitative study, and its philosophical starting point is phenomenologicalhermeneutical. I collected the research material by interviewing five mothers. For parsing the interviews, the mothers had to observe their child’s physical activity for two weeks with a diary. The children had a Polar Active -activity meter for the period, and these results were used to support the interview. To acquire research material, I used a themed interview method, which also had features of an open interview. These themes included parents' involvement, family habits, use of exercise equipment, opportunities and obstacles in the environment, playmates for children, organized sports activities, families’ financial situation, parental status and the overall health of the child. During the interviews, physical activity recommendations and parents' thoughts about the observation period were discussed. The durations of the interviews were between 58-81 minutes and the material accumulated came total of 61 pages (Times New Roman, font size 11 and 1,0 spacing). A material-based content analysis method was used in the material analysis of the research. Mothers' views and experiences were, in many respects, consistent with the recommendations of early childhood physical activity (2016). Mothers agreed that the physical activity of children is influenced by many factors. Taking care of children’s activity requires that every factor is considered. Mothers felt that parents have primary responsibility for the child's physical activity, even though they wanted other people to participate in it. The views and experiences did not have a big variance between families. According to the results, the family’s home and environment can have the greatest influence indirectly on the amount of physical activity of children. Parents' awareness of issues related to physical activity should be improved so that they can exploit the knowledge to support their children's development towards healthy lifestyle. According to the results, parents can’t do all this alone, so support and input from others is needed. Key words: Physical activity, recommendations for physical activity, early childhood education, parents