Svensklärares uppfattningar om handledning i gymnasiet
Authors
Date
2018Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää, millaisia käsityksiä lukion ruotsin kielen opettajilla on ohjauksesta. Tutkimuksessa käytettiin fenomenografista menetelmää, joka keskittyy käsitysten tutkimiseen aineistolähtöisesti. Aineisto kerättiin haastattelemalla kahdeksaa opettajaa neljästä eri lukiosta ja se analysoitiin fenomenografisen analyysimallin mukaisesti keskittyen aineistosta nousevien käsitysten moninaisuuteen haastateltavien yksilöllisten erojen ja yhtäläisyyksien sijasta. Käsityksistä muodostettiin kaksitasoinen kategoriajärjestelmä, joka koostuu viidestä kuvauskategoriasta; 1) Ohjauksen tarkoitus, 2) Edellytykset hyvälle ohjaukselle, 3) Ohjausvastuun jakautuminen lukiossa, 4) Ohjaustehtävät ruotsin opettajan työssä ja 5) Haasteet ruotsin opettajan ohjaavaa roolia kohtaan.
Tutkimuksen aihe on ajankohtainen, sillä ohjauksen rooli aineenopettajan työssä korostuu uudessa lukion opetussuunnitelmassa entisestään. Jotta lukion ohjausjärjestelmää voidaan kehittää, tarvitaan tietoa, kuinka ohjaus kouluissa käsitetään tällä hetkellä. Pohdinnassa keskitynkin tulosten tarkasteluun juuri kehityksen kannalta olennaisista näkökulmista, eli koulun ohjausvastuun jakautumiseen sekä opettajien kokemiin haasteisiin, erityisesti tarkastellen opettajien käsityksiä
tiedon merkityksestä ohjauksessa.
Suurimmiksi haasteiksi ohjauksen toteuttamiselle opettajat kokivat ajan, koulutuksen ja tiedon puutteen. Suurin osa opettajista koki ohjauksen luonnolliseksi osaksi aineenopettajan työtä, mikäli ohjaustehtävät liittyvät nimenomaan opetettavaan aineeseen esimerkiksi oppimisstrategioiden tai kurssivalintojen kautta. Koko koulun ohjausvastuu koettiin pääosin tärkeäksi ja luonnolliseksi periaatteeksi, mutta toimiakseen se edellyttää etenkin yhteistyötä sekä selkeää työnjakoa. Opettajien kuvaamat ohjauksen tarkoitukset olivat moninaisia, mutta pääasiaksi koettiin, että oh-
jaus hyödyttää opiskelijoita niin lukio-opintojen aikana kuin niiden jälkeenkin. Tärkeimmäksi ohjaustehtäväksi nousi tiedonvälittäminen, mikä puolestaan kuvasi hyvin opettajien käsityksiä ohjauksen luonteesta ylipäätään.
...


Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [23937]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Digitalisering - hot eller möjlighet? : svensklärares erfarenheter av digitaliseringen på gymnasiet
Mörsky, Elsi (2017)Uudet opetussuunnitelmat otettiin sekä Suomen peruskouluissa että lukioissa vaiheittain käyttöön syksystä 2016 lähtien. Niiden aikaansaama keskustelu on ollut vilkasta, ja kaiken kaikkiaan opetuksen muutokset ovat yhteiskunnan ... -
Svensklärarstudenternas uppfattningar om svenskläraryrket och om en bra svensklärare
Rönkkö, Veera (2015)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaisia käsityksiä ruotsinopettajaksi opiskelevilla on hyvästä ruotsinopettajasta ja ruotsinopettajan ammatista. Tutkimuksessa vertailtiin ensimmäisen ja viidennen vuoden ... -
Dramapedagogikens möjligheter i svenskundervisning : svensklärares uppfattningar och erfarenheter
Hursti, Minna (2011)Tutkielmani tarkoitus on selvittää ruotsinopettajien käsityksiä ja kokemuksia draamapedagogiikasta. Haluan tutkia, miten opettajat suhtautuvat draaman käyttöön oppitunneilla ja millaisia draamaharjoituksia he toteuttavat ... -
Studenters uppfattningar om metoder för inlärning av svenska och engelska : de bästa respektive minst lyckade sätten att lära sig svenska och engelska i grundskolan och gymnasiet
Holopainen, Anni (2013)Tämän tutkielman tarkoitus on ottaa selvää, millä tavoin yliopistossa opintojaan aloittavat ruotsin ja englannin kielten opiskelijat ovat oppineet näitä kieliä peruskoulussa ja lukiossa. Kyse on siis heidän käsityksistään. ... -
Hur ämneslärarutbildningen motsvarar arbetslivets krav : fyra unga svensklärares erfarenheter och uppfattningar
Honkanen, Anne; Majuri, Anniina (2010)