Svensklärarstudenternas uppfattningar om svenskläraryrket och om en bra svensklärare

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaisia käsityksiä ruotsinopettajaksi opiskelevilla on hyvästä ruotsinopettajasta ja ruotsinopettajan ammatista. Tutkimuksessa vertailtiin ensimmäisen ja viidennen vuoden ruotsinopiskelijoiden käsityksiä, ja tavoitteena oli tutkia eroavatko heidän käsityksensä toisistaan. Tämän lisäksi selvitettiin, ovatko opettajan pedagogiset opinnot vaikuttaneet viidennen vuoden opiskelijoiden käsityksiin hyvästä ruotsin opettajasta ja ruotsin opettajan työstä. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Tutkimukseen osallistui neljä ensimmäisen vuoden opiskelijaa ja viisi viidennen vuoden opiskelijaa. Kaikki tutkimukseen osallistuneet ruotsinopettajaopiskelijat opiskelivat Jyväskylän yliopistossa.

Tulokset osoittivat, että ensimmäisen vuoden opiskelijat pitivät yleisesti hyvää opettajaa monitaiturina, jolla tulee olla samanaikaisesti useita taitoja ja ominaisuuksia. Sen sijaan viidennen vuoden opiskelijoiden mielestä hyviä opettajia voi olla monenlaisia.

Molempien vuosikurssien opiskelijat olivat sitä mieltä, että hyvältä ruotsinopettajalta vaaditaan erityisominaisuuksia verrattuna muihin aineenopettajiin, mm. erityistä innostuneisuutta ja positiivisuutta. Ensimmäisen vuoden opiskelijat määrittelivät ruotsin opettajan rooliksi aineen opettamisen ja oppilaiden viihdyttämisen. Viidennen vuosikurssin opiskelijat korostivat sen sijaan opettajan roolia kasvattajana.

Ruotsinopettajan ammatin hyvinä puolina kuvailtiin mm. ihmisläheisyyttä ja mahdollisuutta nähdä työn tulokset heti. Huonoina puolina mainittiin oppilaiden mahdolliset asenne- ja motivaatio-ongelmat ruotsin kieltä kohtaan. Viidennen vuoden opiskelijat valittivat myös ruotsin oppikirjojen vanhanaikaisuutta ja niiden mielenkiinnottomia aiheita sekä opetusryhmien sisäisiä suuria tasoeroja. Kokonaisuutena viidennen vuoden opiskelijat suhtautuivat kuitenkin ammattiin ensimmäisen vuoden opiskelijoita positiivisemmin.

Viidennen vuoden opiskelijat olivat pedagogisten opintojen ja erityisesti opetusharjoittelun myö-tä ymmärtäneet esim. oppilaslähtöisen opetuksen merkityksellisyyden sekä käytettävissä olevien kielenopetusmenetelmien monipuolisuuden, ja he olivat myös huomanneet, ettei ruotsinopettajan työ ole mahdotonta taistelua asenneongelmia vastaan.