Yksilöllisten taustatekijöiden ja minäpystyvyyskäsitysten yhteydet työorientaatioihin perusopetuksen opettajilla

Abstract

Tutkimuksessa tarkasteltiin perusopetuksen opettajien yksilöllisten taustatekijöiden ja minäpystyvyyskäsitysten yhteyttä työorientaatioihin. Tutkimuksen näkökulmaan on vaikuttanut tieto joka viidennen opettajan suunnitelmista vaihtaa alaa (Jokinen ym. 2013, 42). Määrällisen tutkimuksen aineisto kerättiin sähköpostitse kyselylomakkeella (N=172). Kyselylomakkeen muodostivat taustamuuttujien lisäksi minäpystyvyyskäsitysmittari (Tschannen-Moran & Woolfolk Hoy 2001) ja työorientaatiomittari (Turunen 2010). Analyysimenetelminä käytettiin Pearsonin korrelaatiokerrointa, riippumattomien otosten t-testiä sekä hierarkkista lineaarista regressioanalyysiä. Tuloksiksi tutkimuksessa saatiin, että korkea ikä oli yhteydessä matalaan materiaaliseen työorientaatioon ja että naisilla yhteiskunnallinen työorientaatio oli korkeampi kuin miehillä. Lisäksi havaittiin, että mitä korkeampaa minäpystyvyyttä opettajat kokivat luokkahuoneen hallinnassa ja oppilaiden sitoutumisessa, sitä korkeampi oli heidän yhteiskunnallinen työorientaationsa. Nuoret opettajat olivat vanhempia materiaalisesti työorientoituneempia, joten työnantajan tarjoamat turvattu työpaikka ja hyvät ansiot voivat olla yhteydessä heidän alalla pysymiseensä. Korkean yhteiskunnallisen työorientaation omaava opettaja voi mahdollisesti vaikuttaa työssä viihtymiseen hakeutumalla opetusalan työtehtäviin, jotka hän kokee erityisen yhteiskunnallisesti hyödylliseksi. Mahdollista on, että opettajien ammatillinen kehittyminen luokkahuoneen hallinnassa ja oppilaiden sitouttamisessa voivat vaikuttaa positiiviesti opettajilla alalla pysymiseen. Tällöin opettajat voivat hyötyä esimerkiksi työyhteisön tuesta, täydennyskoulutuksesta tai mentoroinnista alalla pysyäkseen.