Show simple item record

dc.contributor.advisorRantanen, Johanna
dc.contributor.authorVilhunen, Elisa
dc.date.accessioned2017-11-29T13:07:30Z
dc.date.available2017-11-29T13:07:30Z
dc.date.issued2017
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1803579
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/56044
dc.description.abstractTutkimuksen tavoitteena oli tutkia yliopisto-opiskelijoiden urasopeutuvuutta ja ohjaustarpeita, sekä niiden yhteyttä taustatekijöihin (sukupuoli, tiedekunta, opintojen vaihe) ja toisiinsa. Urasopeutuvuudella tarkoitetaan niitä asenteita, kykyjä ja käyttäytymismalleja, joita yksilö hyödyntää sopeutuessaan työelämän eri vaiheisiin. Tutkimus on osa sähköistä, Student Life -rahoitteista Onko Hoppu? -hyvinvointikyselyä. Aineistona ovat Jyväskylän yliopiston 2. ja 4. vuosikurssin opiskelijat (n = 790). Urasopeutuvuutta mitattiin CAAS (Career Adapt-Abilities Scale) -urasopeutuvuusmittarin suomenkielisellä versiolla, joka sisältää alun perin neljä ulottuvuutta: tiedostaminen, kontrolli, uteliaisuus ja itseluottamus. Tässä tutkimuksessa tutkittiin myös viidettä mahdollista ulottuvuutta, suhteisuutta. Urasopeutuvuusmittarin rakennetta analysoitiin faktorianalyysin avulla. Taustatekijöiden yhteyttä urasopeutuvuuteen tutkittiin t-testin sekä varianssianalyysin avulla. Ohjaustarpeita kartoitettiin avoimella kysymyksellä, joka analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Taustatekijöiden yhteyttä ohjaustarpeiden ilmenemiseen ja ohjaustarpeiden sisältöihin tutkittiin χ2-testillä. Ohjaustarpeiden ja urasopeutuvuuden sekä sen eri ulottuvuuksien väli-siä yhteyksiä tarkasteltiin varianssianalyysilla. Tulokset osoittivat, että yliopisto-opiskelijoiden urasopeutuvuus oli keskimäärin hyvällä tasolla, mutta kansainvälisesti vertailtuna alhainen. Yleisimmin opiskelijat raportoivat tarvitsevansa ohjausta opintojen suunnitteluun, ajankäytön hallintaan ja elämänalueiden yhteensovittamiseen sekä tulevaisuutensa suunnitteluun. Ohjaustarpeet näyttäytyivät pääosin ongelmakeskeisinä siten, että ne opiskelijat, jotka kertoivat heillä olevan ohjaustarpeita, myös raportoivat heikompaa urasopeutuvuutta. Koska tämä oli poikittaistutkimus, ei päätelmiä muuttujien syy-seuraussuhteista voitu tehdä. Jatkossa olisikin tärkeää selvittää, voidaanko yksilön urasopeutuvuutta lisäämällä (esim. interventio) myös lisätä hänen hyvinvointiaan ja vähentää ohjaustarpeita, vai kehittyykö urasopeutuvuus ohjaustarpeisiin vastaamisen ja yksilön hyvinvoinnin vahvistamisen myötä.fi
dc.format.extent1 verkkoaineisto (60 sivua)
dc.language.isofin
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.otherurasopeutuvuus
dc.subject.otherohjaustarpeet
dc.titleYliopisto-opiskelijoiden urasopeutuvuus ja ohjaustarpeet
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201711294420
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaKasvatustieteiden ja psykologian tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Education and Psychologyen
dc.contributor.laitosOpettajankoulutuslaitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Teacher Educationen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineLuokanopettajakoulutusfi
dc.contributor.oppiaineTeacher Educationen
dc.subject.methodVarianssianalyysi
dc.subject.methodSisällönanalyysi
dc.date.updated2017-11-29T13:07:30Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi103
dc.subject.ysokorkeakoulut
dc.subject.ysoopiskelijat
dc.subject.ysourasuunnittelu
dc.subject.ysotyöura
dc.subject.ysosopeutuminen
dc.subject.ysoohjaus
dc.subject.ysomittarit


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record