Kouluiän lukutaito lapsilla, joilla on suvussa kulkeva lukivaikeusriski – ennustajat, kehitys ja lopputulema
Eklund, K. (2017). Kouluiän lukutaito lapsilla, joilla on suvussa kulkeva lukivaikeusriski – ennustajat, kehitys ja lopputulema. Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti : NMI-bulletin, 27(3), 4-10. http://bulletin.nmi.fi/wp-content/uploads/2017/10/Eklund4-10_NMI-bulletin-3-2017-1.pdf
Authors
Date
2017Copyright
© Eklund & Niilo Mäki instituutti, 2017.
Suomalaisnuorten lukutaidon taso ja siinä tapahtuneet muutokset ovat saaneet viime vuosina kiitettävästi julkisuutta. Erityisesti kansainvälisen OECD-järjestön eri maiden kansallisten koulutusjärjestelmien vertailuun suunniteltu PISA-tutkimus on ollut paljon otsikoissa. Peruskoulunsa päättävien viisitoistavuotiaitten suomalais-nuorten vuodesta 2006 alkanut laskeva trendi oppimistuloksissa on ymmärrettävästi herättänyt laajasti huolta. Pudotukset pistemäärissä ovat olleet noin 20 pisteen luokkaa kymmenen viime vuoden aikana.Pistemäärien heikkenemisestä huolimatta suomalaisnuoret saivat viimeisimmässä, vuoden 2015 PISA-lukutaitoarvioinnissa keskimäärin 526 pistettä ja maana Suomi sijoittui jaetulle toiselle sijalle yhdessä Hongkongin, Kanadan ja Irlannin kanssa. Suomalaisnuorten keskiarvo oli merkittävästi OECD-maiden keskiarvoa, 493 pistettä, korkeampi ja laskennallisesti lähes yhden oppivuoden keskiarvomaiden koulutusjärjestelmiä edellä. Muut pohjoismaat jäivät niin ikään selvästi Suomen taakse. Voidaankin perustellusti sanoa, että suomalaisnuorten lukutaito on keskimäärin edelleen erinomaisella tasolla.Erinomaisesta keskimääräisestä menestymisestä huolimatta 11 prosentilla suomalaisnuorista lukutaito jäi peruskoulun viimeisellä luokalla PISA-luokittelun kahdelle heikoimmalle tasolle. Heidän heikko lukutaitonsa todennäköisesti hankaloittaa heidän osallistumistaan jatkokoulutukseen ja myöhemmin työelämään sekä yhteiskunnan toimintoihin. Näillä nuorilla on lukutaitonsa takia kohonnut vaara syrjäytyä yhteiskunnasta. Huolestuttavaa PISA-tutkimuksen lukutaitoa koskevissa tuloksissa onkin, että näiden heikoimpien lukijoiden osuus on viime vuosina merkittävästi kasvanut maassamme.
...
Lectio praecursoria
Publisher
Niilo Mäki InstituuttiISSN Search the Publication Forum
2342-9046Keywords
Original source
http://bulletin.nmi.fi/wp-content/uploads/2017/10/Eklund4-10_NMI-bulletin-3-2017-1.pdfPublication in research information system
https://converis.jyu.fi/converis/portal/detail/Publication/27375869
Metadata
Show full item recordCollections
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Varhaiset kielelliset taidot ja suvussa kulkeva lukivaikeus lukutaidon ennustamisessa : seurantatutkimus 2-vuotiaasta 15-vuotiaaksi
Eklund, Kenneth; Psyridou, Maria; Niemi, Pekka; Sulkunen, Sari; Poikkeus, Anna-Maija; Ahonen, Timo; Torppa, Minna (Niilo Mäki Instituutti, 2020) -
Brain responses to speech sounds in infants and children with and without familial risk for dyslexia
Lohvansuu, Kaisa (University of Jyväskylä, 2015)Dyslexia, a specific reading disability, runs in families. Therefore, the risk for a child to become dyslexic increases multifold if reading difficulties occur in the family. One risk factor for dyslexia is a deficit in ... -
Auditiivisen ja kielellisen harjoittelun vaikutus kolmannella luokalla olevien heikkojen lukijoiden lukutaitoon
Oksanen, Annamaija (Jyväskylän yliopisto, 2012) -
Polygenic Risk Scores and Physical Activity
Kujala, Urho M.; Palviainen, Teemu; Pesonen, Paula; Waller, Katja; Sillanpää, Elina; Niemelä, Maisa; Kangas, Maarit; Vähä-Ypyä, Henri; Sievänen, Harri; Korpelainen, Raija; Jämsä, Timo; Männikkö, Minna; Kaprio, Jaakko (Lippincott Williams & Wilkins, 2020)Purpose Polygenic risk scores (PRS) summarize genome-wide genotype data into a single variable that produces an individual-level risk score for genetic liability. PRSs have been used for prediction of chronic diseases ... -
Perinteisten riskitekijöiden, geneettisen riskisumman ja menopaussin yhteys naisten sepelvaltimotautiin
Hokkala, Sara (2021)Sepelvaltimotauti on monitekijäinen sairaus, jonka kehittymiseen vaikuttavat perinnöllinen alttius, ympäristö ja elintavat. Sepelvaltimotautiin sairastumisessa, kuolleisuudessa sekä riskitekijöissä on sukupuolten välisiä ...