Show simple item record

dc.contributor.authorUimonen, Teemu
dc.date.accessioned2017-11-20T10:58:15Z
dc.date.available2017-11-20T10:58:15Z
dc.date.issued2017
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1801398
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/55930
dc.description.abstractTässä opinnäytteessä tutkin vasta-alkajien musiikillista improvisaatiota. Tarkoituksenani oli selvittää kuinka vastaalkaja kitaristit ilman aiempaa kokemusta lähestyvät musiikillista improvisaatiota. Lähdin tutkimaan aihetta kitaratunneilla järjestämieni käytännön improvisaatiotehtävien kautta. Tutkimukseen osallistui seitsemän kitaraoppilastani, joista kuusi oli 7–13-vuotiaita ja yksi 35-vuotias. Aineistona työssäni käytin 57 videoitua improvisaatiotehtävää; viideltä oppilaalta jokaiselta yhdeksää ja kahdelta kuutta. Improvisaatiotehtävät oli jaettu kolmeen vaiheeseen: 1. kolmen miellyttävän sävelen vapaaseen etsintään sekä 2. vuorotellen ja 3. yksin improvisointiin näillä valituilla sävelillä. Keräsin aineiston käyttäen osallistuvaa havainnointia. Tutkimukseni oli luonteeltaan eksploratiivinen ja tutkin videoitua aineistoa käyttäen aineistolähtöistä sekä hieman teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Teoreettinen viitekehykseni nojasi pitkälti kehityspsykologian näkökulmaan improvisaatiosta, ottaen lisäksi huomioon improvisaation kulttuurisen ja rakentuneen luonteen. Tarkastelin aineistoani sekä kehityspsykologiselta, että ikään pohjautumattomalla aineistolähtöisemmällä tavalla. Ensin vertasin improvisaatioista esille nousseita musiikillisia piirteitä ikäkausien pohjalta musiikilliskehityspsykologiseen taustakirjallisuuteen. Tulokseni olivat tältä osin paljolti ristiriidassa teoriataustan kanssa. Musiikillisten piirteiden esiintymisiät olivat useimmin jäljessä taustakirjallisuuden ikäkausia. Tämän jälkeen tyypittelin avoimemmin oppilaiden improvisaatiokertoja niissä ilmenevien musiikillisten, mutta myös muiden ulkoisten piirteiden, kuten eleiden ja käytöksen perusteella. Aineistosta nousi seitsemän useista eri piirteistä ja alatyypeistä koostuvaa improvisaation päätyyppiä: Positiivinen, Negatiivinen, Keskittynyt, Rytmiorientoitunut, Konsonoiva, Dissonoiva ja Sisäänpäinkääntynyt. Näistä tyypit Rytmiorientoitunut, Konsonoiva ja Dissonoiva muodostuivat musiikillisten piirteiden perusteella, kun loput taas olivat riippuvaisia muista kuin musiikillisista piirteistä. Oppilaat saattoivat kuulua eri päätyyppeihin eri improvisaatiokerroillaan ja useampaan päätyyppiin yhdellä improvisaatiokerralla. Improvisaatiokertoja tarkastellessa kaksi yleisintä tyyppiä olivat Keskittynyt ja Rytmiorientoitunut. Oppilasmäärien perusteella tarkasteltuna suurimmat tyypit olivat Konsonoiva viidellä, Dissonoiva neljällä ja Positiivinen, Keskittynyt sekä Rytmiorientoitunut kolmella oppilaalla. Tyypittelyn perusteella suurimman osan ajasta oppilaat olivat selkeästi kiinnostuneita improvisaatiosta keskittyen soittoonsa, seuraten minun soittoani tarkkaavaisesti ja suhtautuen tehtäviin positiivisesti. Improvisaatioiden musiikilliset piirteet vaihtelivat oppilaiden välillä paljon aina hyvästä synkronisaatiosta ja toistuvien melodisten kuvioiden soittamisesta sattumanvaraiseen kokeilemiseen. Esille merkittävänä havaintona nousi esiintyneiden musiikillisten piirteiden vähäiset yhtäläisyydet aiempaan tutkimukseen niiden esiintymisikää tarkastellessa. Analyysin pohjalta ehdotan, että tässä tutkimuksessa esitelty improvisaation avoimempi tyypittely voisi olla hyvä tapa lähestyä vasta-alkajien improvisaatiota kehityspsykologisen näkökulman rinnalla. Oma ikään pohjautumaton improvisaation tyypittelyni voisi avata uusia ideoita jatkotutkimusta ajatellen, sekä mahdollistaa pedagogisia sovellutuksia vasta-alkajien ja mahdollisesti myös edistyneempien oppilaiden musiikin opetuksessa.fi
dc.format.extent1 verkkoaineisto (82 sivua)
dc.language.isofin
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.otherimprovisaatio
dc.subject.othervasta-alkaja
dc.subject.otherkehityspsykologia
dc.subject.otherkitaransoiton opetus
dc.subject.otherimprovisaatiotyypit
dc.title"Ai saako soittaa mitä vain?" : vasta-alkaja kitaristien tavat lähestyä improvisaatiota
dc.title.alternativeVasta-alkajakitaristien tavat lähestyä improvisaatiota
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201711204302
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosMusiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Music, Art and Culture Studiesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineMusiikkitiedefi
dc.contributor.oppiaineMusicologyen
dc.subject.methodOsallistuva havainnointi
dc.date.updated2017-11-20T10:58:16Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi3051
dc.subject.ysosoittaminen
dc.subject.ysoopetus
dc.subject.ysoimprovisointi
dc.subject.ysokitara
dc.subject.ysovasta-alkajat
dc.subject.ysokehityspsykologia


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record