Varhaiskasvattajien käsityksiä suomi toisena kielenä -opetuksesta ja itsestään sen toteuttajana

Abstract

Tutkimus tarkastelee suomi toisena kielenä -opetusta varhaiskasvatusympäristössä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisena S2-opetus ja sen toteuttaminen nähdään sekä millaista ammatillista osaamista ja pätevyyttä opetuksen toteuttamiseen liitetään. Tutkimus toteutettiin keskisuuressa Etelä-Suomen kaupungissa. Tutkimuskohteina oli kolme kunnallista päiväkotia, joissa jokaisessa oli S2-opetuksen alaisuudessa olevia lapsia. Yhteensä tutkimukseen osallistui kuusi varhaiskasvattajaa ja aineisto kerättiin haastattelemalla. Haastattelu toteutettiin parihaastatteluna teemahaastattelun muodossa. Aineiston analysoinnissa käytettiin pääasiassa aineistolähtöistä analyysia sekä osittain teoriaohjaavaa analyysia. Keskeiset tulokset osoittivat, että S2-opetus nähtiin sisällöltään melko sa-nastopainotteisena. Käsitteenä S2-opetusta ei kuitenkaan mielletty toimivaksi varhaiskasvatuksen sisältöihin nähden. Vaikka opetusta toteuttivat kaikki kas-vattajat, sen toteuttamiseen liitettiin tietynlainen erityisosaaminen. Tätä erityis-osaamista nähtiin olevan spesifimmin kouluttautuneilla henkilöillä. Opetukseen liitetty pätevyys ikään kuin ulkoistettiin. Opetuksen toteuttaminen nähtiin kuitenkin kaikkien osaamisalueena koulutuksesta riippumatta. Yhteenvetona voin todeta, että ammatilliseen osaamiseen ja pätevyyteen liitettiin vahvasti koulutuksen näkökulma. Osaamista oli kaikilla, mutta pätevyys opetuksen suhteen määriteltiin saadun koulutuksen pohjalta. Toteuttamiseen liitetty kompetenssi (ammatillinen osaaminen ja pätevyys) jaettiin näennäisesti siis kahtia. Käsitteenä S2-opetus miellettiin melko koulukeskeiseksi.