Johdanto. Salibandyn kasvava pelinopeus heijastuu maalivahtipelissä reagointikykyyn suuntautuvina lisääntyvinä vaatimuksina. Valmennuksellisella tasolla on myös tapahtunut kehitystä, sillä maalivahtivalmennukseen kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Käynnissä onkin positiivinen kehityssuunta ja useilla seuroilla on organisaatiossaan toimiva maalivahtivalmentaja – myös liittotason maalivahtivalmentajakoulutuksen organisointia tullaan lähiaikoina kehittämään. Maalivahtien testaaminen on kuitenkin vielä lapsenkengissään, sillä spesifioitua testipatteristoa ei Suomessa vielä ole. Salibandyn maalivahtipelin ominaispiirteet. Salibandymaalivahdilta vaaditaan yleis- ja lajitaitojen hallintaa, monipuolisia fyysisiä ja psyykkisiä ominaisuuksia sekä havaintomotorista kyvykkyyttä. Lajitaitoihin kuuluvat torjunta-asennon hallinta, perus- ja pelitilannetorjunnat, sijoittuminen, liikkumistekniikat sekä pelin avaaminen heittämällä. Lajisuorituksen kannalta niin ikään merkittävä pelikäsitys tämä ilmenee
peleissä tilannekohtaisesti oikea-aikaisina ja oikein valittuina ratkaisuina ja torjuntaliikkeinä. Tärkeänä osana maalivahtipeliä voidaan myös pitää maalivahdin ja puolustuksen välillä käytävää kommunikaatiota. Urheilija-analyysi. Salibandymaalivahdin perusominaisuudet voidaan jaotella viiteen eri kategoriaan: yleis- ja lajitaitoihin, fyysisiin ja psyykkisiin ominaisuuksiin sekä havaintomotorisiin kykyihin. Tässä työssä toinen osa urheilija-analyysistä koostuu urheilijahaastattelusta, jossa haastateltavana toimi Suomen maajoukkueen ja SC Classicin maalivahti; haastattelu on luettavissa kokonaisuudessaan kappaleessa 3.2. Harjoitteluanalyysi. Salibandymaalivahdilta vaaditaan hyvää aerobista peruskestävyyttä ja lihaskuntoa, kehonhallintaa, liikkuvuutta, reaktionopeutta ja silmä-käsi -koordinaatiota. Vaadittuja voimaominaisuuksia ovat keskivartalon aerobinen lihaskestävyys, alaraajojen anaerobinen voimakestävyys sekä ylä- ja alaraajojen maksimivoima ja räjähtävä voimantuotto. Lajispesifinen peruskestävyysharjoittelu voidaan toteuttaa esimerkiksi erilaisilla pallo-, maila- ja pienpeleillä sekä ketteryys- ja pallonheittelyelementtejä sisältävillä aerobisilla kuntopiireillä. Maalivahdin torjunnat ja avausheitot ovat räjähtäviä yksittäisiä suorituksia, joiden taustalla vaikuttavat suuresti niin maalivahdin taito- ja tekniikkaominaisuudet kuin nopeus- ja maksimivoimatasot. Kyseiset elementit ovat merkittäviä myös maalivahdin ketteryysominaisuuksien kannalta. Hyvällä kehonhallinnalla maalivahti voi varmistaa torjuntavalmiuden säilymisen siten, että torjuntatyöskentely voidaan suorittaa halutusta asennosta. Ennen kilpailusuoritusta staattisia venytyksiä ja PNF-tekniikkaa voidaan hyödyntää osana alkuverryttelyä >10 min ennen kilpailun alkua; dynaamisia venytyksiä voidaan kuitenkin suorittaa lähempänä itse suoritusta (<10 min). Yksittäisessä lajiharjoituksessa laukausten määrä on usein harjoituksen alussa suurimmillaan, minkä seurauksena tämä osio on maalivahdin kannalta tärkein. Maalivahdin tulisikin olla valmiina harjoituksen alkuosiosta saatavan hyödyn maksimoimiseksi; pallollinen alkuverryttely tai harjoituksen pallollinen aloitusosio on mahdollista rakentaa siten, että se tukee progressiivisesti maalivahdin verryttelyä. Ravinto ja palautuminen. Salibandymaalivahdin ravitsemuksen voi rakentaa vallitseviin ravitsemussuosituksiin nojaavan, monipuolisen perusruokavalion varaan. Ruokailukertoja tulisi olla päivässä 5-7 kappaletta, ateriavälin ollessa 3-4 tuntia. Joukkuelajien urheilijoiden tulisi syödä päivittäin 5-7 g/kg hiilihydraatteja ja 1,2 - 1,7 g/kg proteiineja - rasvan saanniksi voidaan suositella 1-2 g/kg/vrk. Ennen ottelua tapahtuva ateriointi olisi suositeltavaa ajoittaa 2-4 h ennen tapahtumaa ja aterialla tulisi välttää runsaskuituisia sekä rasvapitoisia elintarvikkeita. Mikäli intensiteetiltään korkean harjoituksen tai ottelutapahtuman kesto ylittää yhden tunnin, tulisi hiilihydraatteja nauttia 30-60 g jokaista harjoitus- tai ottelutuntia kohden. Proteiinisynteesin käynnistyminen on mahdollista optimoida nauttimalla harjoituksen tai ottelun jälkeen 20 - 25 g proteiinia mahdollisimman pian tapahtuman päättymisen jälkeen – glykogeenivarastojen täydentyminen alle kahdeksan tunnin palautusjaksolla on niin ikään optimaalisimmillaan silloin, kun hiilihydraatteja nautitaan välittömästi suorituksen päätyttyä. Palautusjakson venyessä 8 - 24 tunnin mittaiseksi hiilihydraattien saannin ajoitus (= 2 h suorituksen päättymisestä) ei ole enää yhtä merkittävässä roolissa. Kun seuraava urheilusuoritus tapahtuu alle kahdeksan tunnin kuluttua, tulisi hiilihydraatteja nauttia ensimmäisen neljän palautustunnin aikana 1,0 - 1,2 g/kg/h, jonka jälkeen päivittäistä ravitsemusta voidaan jatkaa normaalisti. Valmennuksen ohjelmointi. Salibandyssa harjoittelun jaksotus toteutetaan yleisesti jakamalla harjoitusvuosi peruskuntokauteen (3-4 kk), kilpailuun valmistavaan kauteen (1-2 kk), kilpailukauteen (7-8 kk) ja siirtymäkauteen siten, että niin lajisuoritusten kuin fyysisen suorituskyvyn eri osa-alueiden harjoittamisen painotukset vaihtelevat harjoituskausittain. Yksittäinen harjoituskausi koostuu useammasta harjoitusviikosta, joiden rasittavuutta manipuloimalla jakson kokonaiskuormitus muodostuu. Tällaiset mahdollisesti 2-7 viikkoa kestävät jaksot eli makrosyklit voidaan jakaa edelleen 3-7 päivän yksiköihin eli mikrosykleihin. Harjoittelun ja testauksen järkevällä jaksottamisella luodaan edellytykset pelaajien palautumiselle, kehitykselle ja pelivalmiudelle. Lajin tila ja valmennusjärjestelmä Suomessa. Salibandyn painoarvoa suomalaisessa urheilukentässä pyrittiin lisäämään vuonna 2016 siirtämällä miesten ja naisten Salibandyliigan kauden päätös yhteen otteluun, Superfinaaliin. Uuden MAAJOUKKUETIE -konseptin lanseeraaminen vuoden 2016 lopulla ja tyttöjen ja poikien U16-maajoukkueiden sekä miesten U23-maajoukkueen perustaminen ovat niin ikään visiota kohti pyrkiviä toimia. Salibandyliiton uusimman vuoteen 2028 ulottuvan strategian mukaisesti salibandy tulee vuonna 2028 olemaan harrastajien ja lisenssipelaajien määrällä mitattuna Suomen suurin joukkuepeli sekä Suomi on maailman paras salibandymaa niin pelaaja-, seura- kuin maajoukkuetasolla.
...
