University of Jyväskylä | JYX Digital Repository

  • English  | Give feedback |
    • suomi
    • English
 
  • Login
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
View Item 
  • JYX
  • Opinnäytteet
  • Seminaarityöt
  • View Item
JYX > Opinnäytteet > Seminaarityöt > View Item

Salibandyn maalivahtipelin pelipaikka-analyysi ja valmennuksen ohjelmointi

Thumbnail
View/Open
1.0 Mb

Downloads:  
Show download detailsHide download details  
Authors
Hietanen, Pauliina
Date
2017
Discipline
Valmennus- ja testausoppi

 
Johdanto. Salibandyn kasvava pelinopeus heijastuu maalivahtipelissä reagointikykyyn suuntautuvina lisääntyvinä vaatimuksina. Valmennuksellisella tasolla on myös tapahtunut kehitystä, sillä maalivahtivalmennukseen kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Käynnissä onkin positiivinen kehityssuunta ja useilla seuroilla on organisaatiossaan toimiva maalivahtivalmentaja – myös liittotason maalivahtivalmentajakoulutuksen organisointia tullaan lähiaikoina kehittämään. Maalivahtien testaaminen on kuitenkin vielä lapsenkengissään, sillä spesifioitua testipatteristoa ei Suomessa vielä ole. Salibandyn maalivahtipelin ominaispiirteet. Salibandymaalivahdilta vaaditaan yleis- ja lajitaitojen hallintaa, monipuolisia fyysisiä ja psyykkisiä ominaisuuksia sekä havaintomotorista kyvykkyyttä. Lajitaitoihin kuuluvat torjunta-asennon hallinta, perus- ja pelitilannetorjunnat, sijoittuminen, liikkumistekniikat sekä pelin avaaminen heittämällä. Lajisuorituksen kannalta niin ikään merkittävä pelikäsitys tämä ilmenee peleissä tilannekohtaisesti oikea-aikaisina ja oikein valittuina ratkaisuina ja torjuntaliikkeinä. Tärkeänä osana maalivahtipeliä voidaan myös pitää maalivahdin ja puolustuksen välillä käytävää kommunikaatiota. Urheilija-analyysi. Salibandymaalivahdin perusominaisuudet voidaan jaotella viiteen eri kategoriaan: yleis- ja lajitaitoihin, fyysisiin ja psyykkisiin ominaisuuksiin sekä havaintomotorisiin kykyihin. Tässä työssä toinen osa urheilija-analyysistä koostuu urheilijahaastattelusta, jossa haastateltavana toimi Suomen maajoukkueen ja SC Classicin maalivahti; haastattelu on luettavissa kokonaisuudessaan kappaleessa 3.2. Harjoitteluanalyysi. Salibandymaalivahdilta vaaditaan hyvää aerobista peruskestävyyttä ja lihaskuntoa, kehonhallintaa, liikkuvuutta, reaktionopeutta ja silmä-käsi -koordinaatiota. Vaadittuja voimaominaisuuksia ovat keskivartalon aerobinen lihaskestävyys, alaraajojen anaerobinen voimakestävyys sekä ylä- ja alaraajojen maksimivoima ja räjähtävä voimantuotto. Lajispesifinen peruskestävyysharjoittelu voidaan toteuttaa esimerkiksi erilaisilla pallo-, maila- ja pienpeleillä sekä ketteryys- ja pallonheittelyelementtejä sisältävillä aerobisilla kuntopiireillä. Maalivahdin torjunnat ja avausheitot ovat räjähtäviä yksittäisiä suorituksia, joiden taustalla vaikuttavat suuresti niin maalivahdin taito- ja tekniikkaominaisuudet kuin nopeus- ja maksimivoimatasot. Kyseiset elementit ovat merkittäviä myös maalivahdin ketteryysominaisuuksien kannalta. Hyvällä kehonhallinnalla maalivahti voi varmistaa torjuntavalmiuden säilymisen siten, että torjuntatyöskentely voidaan suorittaa halutusta asennosta. Ennen kilpailusuoritusta staattisia venytyksiä ja PNF-tekniikkaa voidaan hyödyntää osana alkuverryttelyä >10 min ennen kilpailun alkua; dynaamisia venytyksiä voidaan kuitenkin suorittaa lähempänä itse suoritusta (<10 min). Yksittäisessä lajiharjoituksessa laukausten määrä on usein harjoituksen alussa suurimmillaan, minkä seurauksena tämä osio on maalivahdin kannalta tärkein. Maalivahdin tulisikin olla valmiina harjoituksen alkuosiosta saatavan hyödyn maksimoimiseksi; pallollinen alkuverryttely tai harjoituksen pallollinen aloitusosio on mahdollista rakentaa siten, että se tukee progressiivisesti maalivahdin verryttelyä. Ravinto ja palautuminen. Salibandymaalivahdin ravitsemuksen voi rakentaa vallitseviin ravitsemussuosituksiin nojaavan, monipuolisen perusruokavalion varaan. Ruokailukertoja tulisi olla päivässä 5-7 kappaletta, ateriavälin ollessa 3-4 tuntia. Joukkuelajien urheilijoiden tulisi syödä päivittäin 5-7 g/kg hiilihydraatteja ja 1,2 - 1,7 g/kg proteiineja - rasvan saanniksi voidaan suositella 1-2 g/kg/vrk. Ennen ottelua tapahtuva ateriointi olisi suositeltavaa ajoittaa 2-4 h ennen tapahtumaa ja aterialla tulisi välttää runsaskuituisia sekä rasvapitoisia elintarvikkeita. Mikäli intensiteetiltään korkean harjoituksen tai ottelutapahtuman kesto ylittää yhden tunnin, tulisi hiilihydraatteja nauttia 30-60 g jokaista harjoitus- tai ottelutuntia kohden. Proteiinisynteesin käynnistyminen on mahdollista optimoida nauttimalla harjoituksen tai ottelun jälkeen 20 - 25 g proteiinia mahdollisimman pian tapahtuman päättymisen jälkeen – glykogeenivarastojen täydentyminen alle kahdeksan tunnin palautusjaksolla on niin ikään optimaalisimmillaan silloin, kun hiilihydraatteja nautitaan välittömästi suorituksen päätyttyä. Palautusjakson venyessä 8 - 24 tunnin mittaiseksi hiilihydraattien saannin ajoitus (= 2 h suorituksen päättymisestä) ei ole enää yhtä merkittävässä roolissa. Kun seuraava urheilusuoritus tapahtuu alle kahdeksan tunnin kuluttua, tulisi hiilihydraatteja nauttia ensimmäisen neljän palautustunnin aikana 1,0 - 1,2 g/kg/h, jonka jälkeen päivittäistä ravitsemusta voidaan jatkaa normaalisti. Valmennuksen ohjelmointi. Salibandyssa harjoittelun jaksotus toteutetaan yleisesti jakamalla harjoitusvuosi peruskuntokauteen (3-4 kk), kilpailuun valmistavaan kauteen (1-2 kk), kilpailukauteen (7-8 kk) ja siirtymäkauteen siten, että niin lajisuoritusten kuin fyysisen suorituskyvyn eri osa-alueiden harjoittamisen painotukset vaihtelevat harjoituskausittain. Yksittäinen harjoituskausi koostuu useammasta harjoitusviikosta, joiden rasittavuutta manipuloimalla jakson kokonaiskuormitus muodostuu. Tällaiset mahdollisesti 2-7 viikkoa kestävät jaksot eli makrosyklit voidaan jakaa edelleen 3-7 päivän yksiköihin eli mikrosykleihin. Harjoittelun ja testauksen järkevällä jaksottamisella luodaan edellytykset pelaajien palautumiselle, kehitykselle ja pelivalmiudelle. Lajin tila ja valmennusjärjestelmä Suomessa. Salibandyn painoarvoa suomalaisessa urheilukentässä pyrittiin lisäämään vuonna 2016 siirtämällä miesten ja naisten Salibandyliigan kauden päätös yhteen otteluun, Superfinaaliin. Uuden MAAJOUKKUETIE -konseptin lanseeraaminen vuoden 2016 lopulla ja tyttöjen ja poikien U16-maajoukkueiden sekä miesten U23-maajoukkueen perustaminen ovat niin ikään visiota kohti pyrkiviä toimia. Salibandyliiton uusimman vuoteen 2028 ulottuvan strategian mukaisesti salibandy tulee vuonna 2028 olemaan harrastajien ja lisenssipelaajien määrällä mitattuna Suomen suurin joukkuepeli sekä Suomi on maailman paras salibandymaa niin pelaaja-, seura- kuin maajoukkuetasolla. ...
Keywords
salibandy maalivahti lajianalyysi valmennus harjoittelu
URI

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201708143467

Metadata
Show full item record
Collections
  • Seminaarityöt [130]

Related items

Showing items with similar title or keywords.

  • Salibandyn lajianalyysi ja salibandyn laukauksen biomekaaninen analyysi sekä valmennuksen ohjelmointi 

    Kirsilä, Jiri; Wenning, Joel (2020)
    Johdanto. Tässä katsauksessa tarkastellaan salibandyottelun kuormitusta, suunnanmuutoskykyä ja sen harjoittamista, salibandyn laukauksen biomekaniikkaa ja sen harjoittamista, valmennuksen ohjelmointia ja suomalaisen ...
  • Salibandyn lajianalyysi ja valmennuksen ohjelmointi naisilla 

    Virtanen, Roosa (2019)
    Johdanto. Salibandy on yli 69 000 rekisteröityneellä lisenssipelaajallaan Suomen kolmanneksi suosituin joukkuelaji ja yhteensä Suomessa on noin 400 000 salibandyn ja sählyn harrastajaa. Tieteellistä tutkimusta salibandysta ...
  • Kolmiloikan lajianalyysi ja valmennuksen ohjelmointi 

    Kotikangas, Johanna (2019)
    Kolmiloikka on yksi yleisurheilun kenttälajeista. Kolmiloikka on dynaaminen yleisurheilulaji, joka koostuu vauhdinottojuoksusta sekä kolmesta ponnistuksesta - kinkasta, loikasta ja hypystä. Kolmiloikkaa on pidetty fyysisiltä, ...
  • Moukarinheiton lajianalyysi ja valmennuksen ohjelmointi 

    Pulkkinen, Tuomas; Rekola, Rebekka (2020)
    Johdanto. Moukarinheitto on yksi yleisurheilun heittolajeista. Lajilla on pitkä historia, mutta naisille laji tuli viralliseksi urheilulajiksi vasta 1900-luvun lopulla. Moukarinheittosuoritus vaatii urheilijalta monia ...
  • Teamgymin lajianalyysi ja valmennuksen ohjelmointi 

    Mononen, Olga (2019)
    Johdanto. Teamgym on voimistelulaji, jossa kilpaillaan 8-10 voimistelijan joukkueissa kolmella eri telineellä: volttiradalla, trampetilla ja vapaaohjelmassa. Teamgymin kärkimaita ovat kaikissa sarjoissa Tanska, Ruotsi, ...
  • Browse materials
  • Browse materials
  • Articles
  • Conferences and seminars
  • Electronic books
  • Historical maps
  • Journals
  • Tunes and musical notes
  • Photographs
  • Presentations and posters
  • Publication series
  • Research reports
  • Research data
  • Study materials
  • Theses

Browse

All of JYXCollection listBy Issue DateAuthorsSubjectsPublished inDepartmentDiscipline

My Account

Login

Statistics

View Usage Statistics
  • How to publish in JYX?
  • Self-archiving
  • Publish Your Thesis Online
  • Publishing Your Dissertation
  • Publication services

Open Science at the JYU
 
Data Protection Description

Accessibility Statement

Unless otherwise specified, publicly available JYX metadata (excluding abstracts) may be freely reused under the CC0 waiver.
Open Science Centre