Salaviinarinkien toimintaympäristöt Helsingissä 1770-1787
Tutkielma käsittelee salaviinarinkien toimintaympäristöjä vuosien 1770–1787 Helsingissä. Aikakautta määritti Kustaa III:n ailahtelevainen alkoholipolitiikka (1772–1787), jonka vuoksi arkinen viinanpoltto muuttui laittomaksi toiminnaksi. Samalla kriminalisoitiin muun muassa laittomasti poltetun viinan hallussapito ja myynti. Lisäksi alkoholinkäyttöä rajoittivat vanhemmat lait, jotka tähtäsivät ylenjuonnin aiheuttamien järjestyshäiriöiden siistimiseen pois julkisesta tilasta. Varhaismodernilla ajalla alkoholin käyttö oli runsasta ja kuului kiinteänä osana arkeen sekä juhlaan. Lainsäädännön ristiriita tapakulttuurin kanssa muodosti julkisten salaisuuksien kulttuurin, jossa rikollista toimintaa arvioitiin esimerkiksi yksilön sosiaalisen aseman perusteella.
Pääasiallisena tutkimustavoitteena on ymmärtää varhaismodernin ajan ihmisen tapaa haltuunottaa ja merkityksellistää kaupunkitilaa. Tuomiokirjalähteiden avulla hahmottuu kuva kaupunkitilassa ja sen välittömässä läheisyydessä eletystä arjesta, jossa tilankäytön kulttuuria jälleentuotetaan ja uudistetaan. Ensisijaisena lähdeaineistona käytetään Helsingin kämnerinoikeuden ja aksiisioikeuden renovoituja tuomiokirjoja. Yhteensä tutkimusjakso kattaa 164 alkoholirikoksia käsittelevää oikeusprosessia, joista valtaosa liittyy salaviinarikollisuuteen. Oikeusprosessien määrä ei kuitenkaan kerro rikollisuuden todellisesta määrästä, sillä lain tulkinta ei ollut yksiselitteistä. Tilallisuuden viitekehystä lähestytään kartallistamisen avulla eli pyrkimällä hahmottamaan tutkittavien tapausten paikkoja sekä tilallisia suhteita fyysisiä karttoja apuna käyttäen. Alkoholirikollisuutta tulkitaan tilallisesta näkökulmasta, jonka mukaan kaupunkitila nähdään moninaisena merkityskenttänä. Näin luodaan myös uutta kaupunkihistoriaa, jollaista Helsingin osalta ei ole aikaisemmin tutkittu.
Helsinki oli 1700-luvun jälkipuolella kasvava kauppakaupunki, jonka kupeessa sijaitsi vilkas sotilaslinnoitus Viapori. Aluetta määrittivät myös tiiviit suhteet ympäröivään maaseutuun ja pitäjiin. Kustavilaisen kieltolain aikana salaa poltettua viinaa kuljetettiin kaupunkiin ja Viaporiin maaseudulta. Kaupunkiin ja sieltä pois kulkemista kontrolloitiin monin eri tavoin, esimerkiksi tulleissa, mutta sosiaalisiin verkostoihin perustuvaa salakuljetustoimintaa aidat ja tullivirkailijat eivät estäneet. Salapolton ja -kuljetuksen ohella viinaa myytiin lukuisissa paikoissa laillisesti ja laittomasti. Salaviinarikollisuutta motivoi tarve hankkia tarpeelliseksi koettua viinaa arkikäyttöön tai toisaalta hyötyä viinankulutuksesta rahallisesti.
Laittomuudet pysyivät hyvin salassa ja harvaa oikeuteen asti päätynyttä tapausta ruodittiin perin pohjin. Kunniallinen asema yhteisössä vaati solidaarisuutta: varsinkaan omaan sosiaaliryhmään kuuluvia henkilöitä ei tyypillisesti ilmiannettu ja syytekynnys oli ylipäätään korkea. Tietyillä laittomuuksilla, kuten leskien harjoittamalla kapakoinnilla, oli sitä paitsi yleinen hyväksyntä, eikä tapauksia mielellään tuotu oikeuden eteen. Lain eri puolilla toimineiden henkilöiden ratkaisut kertovat eletystä elämästä ja aikansa mentaliteeteista.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29106]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Juopunut Jyväskylässä : juopumusrikollisuus ja juopuneena tehdyt rikokset Jyväskylän kaupungissa kieltolakivuosina 1919-1932
Honkanen, Juha (2016)Vuonna 1919 voimaan astunut ja 1932 kumottu kieltolaki oli holhoavan ja kontrolloivan alkoholilainsäädännön huipentuma Suomessa. Alkoholin nauttimisen piti kieltolain ansiosta olla periaatteessa mahdotonta, koska laki ... -
Kansallisen Kokoomuspuolueen ja Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen kieltolakikeskustelut eduskunnan täysistunnoissa 1929–1931
Luukkonen, Jussipekka (2018)Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Kansallisen Kokoomuspuolueen ja Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen kieltolakiin liittyvää keskustelua vuosina 1929–1931. Tutkimuskysymyksinä on, ketkä puolueissa olivat keskeisimmät ... -
"Kaupungin wierustalla" : Porin kaupungin rajojen ulkopuolella asuneiden kaupunkilaisuus ja alueen aikalaisulottuvuudet 1852-1864
Frigren, Pirita (2009)Tutkimus käsittelee Porin kaupungin rajojen ulkopuolella niiden välittömässä tuntumassa asuneita henkilöitä sekä itse aluetta 1800-luvun puolivälissä. Pori paloi vuonna 1852, ja monet kaupunkilaiset pystyttivät tilapäisasunnon ... -
Humalaa hakemassa : korvikealkoholeihin kuolleet 1914-1921
Luoti, Joonas (2017)Pro gradu -tutkielmassa tarkastelen alkoholin korvikeaineisiin kuolleita Suomessa vuosien 1914 ja 1921 välillä. Alkoholin korvikkeina käytettiin alkoholipitoisia aineita, jotka olivat tarkoitettu hyötykäyttöön ja pyritty ... -
Yhteiskunnan moottori vai kivireki? : suuret ikäluokat ja 1960-lukulaisuus
Erola, Jani; Wilska, Terhi-Anna (Jyväskylän yliopisto, 2004)