"Kaupungin wierustalla" : Porin kaupungin rajojen ulkopuolella asuneiden kaupunkilaisuus ja alueen aikalaisulottuvuudet 1852-1864
Tutkimus käsittelee Porin kaupungin rajojen ulkopuolella niiden välittömässä tuntumassa asuneita henkilöitä sekä itse aluetta 1800-luvun puolivälissä. Pori paloi vuonna 1852, ja monet kaupunkilaiset pystyttivät tilapäisasunnon kaupungin maille jälleenrakennetun kaava-alueen ulkopuolelle. Asutuksesta tuli kuitenkin ilmiö, joka kesti aina 1800-luvun lopulle asti. Asuntoina käytettiin maakuoppia ja muita mökkejä. Työssä osoitetaan, että ilmiö liittyi palon jälkeiseen hätäasumiseen vain osittain, sillä rajojen ulkopuolelle asetuttiin pitkin 1850-ja 1860-lukua ja osittain myöhemminkin. Vastaavanlaisia kontrolloimattomasti eriytyneitä asuinalueita syntyi muissakin suomalaisissa kaupungeissa vuosisadan puolivälistä alkaen. Maakuoppien kaltaisissa asumuksissa oli Porissa asuttu jo 1800-luvun alussa. Pro gradun tarkastelema ajanjakso on rajattu palovuodesta 1852 vuoteen 1864, mutta kontekstin muodostamiseksi on kuitenkin liikuttu jonkin verran näiden vuosien ulkopuolella.
Työssä kysytään, miten alue ja siellä asuminen näyttäytyivät eri lähteissä palon jälkeisenä vuosikymmenenä ja miten siellä asuneista olisi mahdollista saada tietoa. Aikaisemman tutkimuksen mukaan kaupunki jätti asukkaat oman onnensa nojaan ennen 1860-lukua ja uuden halpoja tontteja tarjonneen VI kaupunginosan rakentamista. Tässä työssä osoitetaan, että alue ja sen asukkaat eivät jääneet 1850-luvulla ja 1860-luvun alussa täysin vaille paikallishallinnon ja seurakunnan huomiota. Vapaamuotoiseen asumiseen puututtiin etenkin, kun yksityisillä kaupunkilaisilla oli etuja ajettavanaan. Aikalaisarvio alueella asuneiden määrästä oli jopa 500 henkeä, joten tutkimuksessa selvitetään myös, minkälaista osaa kaupunkilaisväestöstä asukkaat edustivat eli keitä he olivat. Vuonna 1860 kaupungin maistraatti hääsi joukon alueella asuneita perhekuntia. He olivat kaupungin suojelustyöväkeä, merimiehiä ja entisiä ammatinharjoittajia perheineen. Häädettyjen maaherralle osoittaman valituksen kautta on päästy yksittäisten asukkaiden jäljille, ja eri lähteitä yhdistelemällä heitä on tavoitettu koko tarkastelujaksolta joitakin satoja.
Tutkimuksen lähteinä on käytetty Porin kaupungin maistraatin aineistoa, pöytäkirjoja, tuomiokirjoja, häädettyjen maaherralle osoittamaa valitusta, syyteluetteloita, henkikirjoja ja poliisijärjestystä sekä seurakunnan köyhäinhoitoa koskeneita asiakirjoja. Kirkonkirjatietoa on saatu Suomen sukututkimusseuran Hiski-tietokannasta. Lisäksi työssä on tutkittu porilaisissa sanomalehdissä (Björneborgs Tidning, Porin kaupungin sanomia ja Lännetär) julkaistuja ilmiötä käsitteleviä kirjoituksia. Menetelmänä on ollut yhdistellä eri lähteitä ja poimia niistä tietoja johtolankaparadigman tapaan. Mikrohistoriallista metodia on hyödynnetty yksittäisistä asukkaista lähtevässä kontekstinmuodostuksessa ja asettamalla ristivalotukseen eri lähteiden negatiiviset ja neutraalit kuvaukset alueesta.
Kaupungin rajojen ulkopuolinen alue oli monine funktioineen osa luonnollista kaupunkitilaa. Siellä asuneiden elämä muistutti paljon kaupunkilaisten elämää. Ajankohta osui esimodernin ja modernin ajan kynnykselle, mikä ilmeni muun muassa muutoksena köyhiin ihmisiin suhtautumisessa.
...


Alternative title
Porin kaupungin rajojen ulkopuolella asuneiden kaupunkilaisuus ja alueen aikalaisulottuvuudet 1852-1864Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [23984]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Kenellä on vastuu asunnottomuudesta? : tapaustutkimus oululaisesta asunnottomuudesta
Kvist, Päivi (2020)Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, minkälaisena ilmiönä oululainen asunnottomuus näyttäytyy tällä hetkellä ja miten sitä selitetään. Tutkimuksessa tarkastellaan oululaista asunnottomuutta sekä ilmiönä että sosiaalisena ... -
"Jos et veikkaa, et voi voittaa" : kirjallisuuskatsaus sosiaalityön roolista rahapeliongelmaisten auttamisessa
Vesalainen, Ainokaisa (2022)Tämä kandidaatin tutkielma on tehty kirjallisuuskatsauksena sosiaalityön roolista rahapeliongelmasta kärsivien auttamisessa. Rahapeliongelmat ovat kasvava ongelma yksilölle, yhteisölle sekä yhteiskunnalle eikä ongelmien ... -
Asunnottomuus Durkheimin anomiateorian viitekehyksessä
Immonen, Hannaleena (2022)Sosiaalityön kandidaatintutkielmassani tarkastelin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen kautta asunnottomuutta ja sitä, miten sen voi nähdä Durkheimin anomiateorian viitekehyksessä. Kiinnostukseni aihetta kohtaan heräsi oman ... -
Suhtautuminen köyhyyteen Suomessa 1800-luvulta 2000-luvulle
Leukumaa-Autto, Saila (2020)Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, kuinka ihmiset ovat suhtautuneet köyhyyteen ja köyhien auttamiseen 1800-luvulta 2010-luvulle. Tutkimuksessa vertailen ihmisten suhtautumista köyhyyteen eri aikakausina ja myös aikakausien ... -
”Kuulutaan sinne niinku öö luokkaan” : pitkäaikaisköyhyys ja köyhyyden periytyvyys luokan näkökulmasta
Rajamäki, Satu Piia Karoliina (2019)Tutkielman tarkoitus on selvittää rakenteita pitkäaikaisköyhyyden ja periytyvän köyhyyden takana. Yhteiskunnan rakenteista huomio kiinnittyy nimenomaan luokkarakenteeseen. Tavoitteena on tarkastella sosiaaliluokan yhteyttä ...