Tämä pro gradu-tutkielma on osa laajempaa tutkimusprojektia (PsySysNe), jossa selvitetään
masennuksen psykososiaalisten ryhmäinterventioiden (CBASP ja sosiaalisen tuen interventio) sekä
tavanomaisen hoidon tehokkuutta ja hoitovaikutusta elimistön systeemisten ja neurofysiologisten
muutosten tasolla. Tässä tutkielmassa mukana ovat CBASP-ryhmähoitoon (n=18) ja tavanomaiseen
hoitoon osallistuneet (n=10) sekä terveet kontrollihenkilöt (n=8). Tutkielman tarkoituksena on
selvittää, eroavatko masennuspotilaiden tarkkaavuuteen liittyvät tapahtumasidonnaiset P3-
aivovasteet terveiden kontrollihenkilöiden vasteista ennen hoitoa, tapahtuuko masennuspotilaiden
P3-vasteessa muutoksia hoitointerventioiden seurauksena ja onko hoitomuotojen tehokkuudessa
eroja. CBASP-ryhmähoitomalli soveltuu erityisesti pitkäaikaisen masennuksen hoitoon. Se sisältää
psykoedukaatiota, toiminnan aktivointia ja sosiaalista vuorovaikutusta. Tavanomainen hoito
määriteltiin vapaammin. Se voi sisältää esimerkiksi
yksilökäyntejä psykiatrisen
erikoissairaanhoitajan luona. Lähes kaikilla masennuspotilailla (93 prosentilla) oli käytössään
masennuslääkitys mutta sen vaikuttavuuteen ei tässä tutkielmassa keskitytty.
Masennuspotilailla oli diagnosoitu pitkäaikainen keskivaikea tai vaikea masennustila. Terveiden
kontrollihenkilöiden ryhmällä ei ollut masennushistoriaa eikä tutkimushetkellä masennustilaa tai
siihen viittaavia oireita. P3-vastetta mitattiin EEG:llä novelty oddball-tehtävän avulla. Novelty
oddball-tehtävä soveltuu hyvin tarkkaavuuden prosessien tutkimiseen, joissa masennuspotilailla on
havaittu häiriöitä muiden kognitiivisten toimintojen ohessa. Tapahtumasidonnaisia herätevasteita
(ERP) tutkimalla voidaan tarkastella kognitiivisten häiriöiden taustalla olevia neurofysiologisia
mekanismeja. ERP-tekniikan etuna on tarkka ajallinen erotuskyky aivojen sähköisen toiminnan
tutkimuksessa.
Novel-äänen aikaansaamaa P3-vastetta mitattiin masennuspotilailta ennen hoitoa ja toinen
mittaus tehtiin noin viisi kuukautta myöhemmin hoidon päätyttyä. Terveiden kontrollihenkilöiden
aivovasteita mitattiin kerran. Keskeisin tulos on, että masennuspotilaiden ja terveiden
kontrollihenkilöiden P3-vasteessa ei havaittu tilastollisesti merkitseviä ryhmäeroja, ei ennen eikä
jälkeen masennuspotilaiden hoitointervention. Tutkimuksemme kanssa yhtäpitäviä tuloksia on saatu
aiemminkin mutta suurimmassa osassa tutkimuksia ryhmäeroja masennuspotilaiden ja terveiden
kontrollihenkilöiden aivovasteissa on havaittu. Kaikissa ryhmissä havaitsimme tilastollisesti
merkitsevä korvan ja tarkkaavuuden yhteisvaikutuksen. Tarkkailu voimisti vasteita etenkin
vasemman korvan ääniin. Kumpikaan hoitomuoto ei osoittautunut toistaan tehokkaammaksi, mutta
vertailtaessa BDI-pisteitä CBASP-ryhmähoitoon osallistuneilla oli tapahtunut tilastollisesti
merkittävä muutos. BDI-pisteet yksistään eivät kuitenkaan ole validi tapa arvioida hoidon
tehokkuutta mutta ne antavat viitteitä siitä, että masennustilassa on voinut tapahtua muutosta.
...
