Masennuksen ryhmäintervention vaikuttavuus suhteessa tavanomaiseen hoitoon aivovastetasolla : muutokset auditiivisessa P3-aivovasteessa

Tämä pro gradu-tutkielma on osa laajempaa tutkimusprojektia (PsySysNe), jossa selvitetään masennuksen psykososiaalisten ryhmäinterventioiden (CBASP ja sosiaalisen tuen interventio) sekä tavanomaisen hoidon tehokkuutta ja hoitovaikutusta elimistön systeemisten ja neurofysiologisten muutosten tasolla. Tässä tutkielmassa mukana ovat CBASP-ryhmähoitoon (n=18) ja tavanomaiseen hoitoon osallistuneet (n=10) sekä terveet kontrollihenkilöt (n=8). Tutkielman tarkoituksena on selvittää, eroavatko masennuspotilaiden tarkkaavuuteen liittyvät tapahtumasidonnaiset P3- aivovasteet terveiden kontrollihenkilöiden vasteista ennen hoitoa, tapahtuuko masennuspotilaiden P3-vasteessa muutoksia hoitointerventioiden seurauksena ja onko hoitomuotojen tehokkuudessa eroja. CBASP-ryhmähoitomalli soveltuu erityisesti pitkäaikaisen masennuksen hoitoon. Se sisältää psykoedukaatiota, toiminnan aktivointia ja sosiaalista vuorovaikutusta. Tavanomainen hoito määriteltiin vapaammin. Se voi sisältää esimerkiksi yksilökäyntejä psykiatrisen erikoissairaanhoitajan luona. Lähes kaikilla masennuspotilailla (93 prosentilla) oli käytössään masennuslääkitys mutta sen vaikuttavuuteen ei tässä tutkielmassa keskitytty. Masennuspotilailla oli diagnosoitu pitkäaikainen keskivaikea tai vaikea masennustila. Terveiden kontrollihenkilöiden ryhmällä ei ollut masennushistoriaa eikä tutkimushetkellä masennustilaa tai siihen viittaavia oireita. P3-vastetta mitattiin EEG:llä novelty oddball-tehtävän avulla. Novelty oddball-tehtävä soveltuu hyvin tarkkaavuuden prosessien tutkimiseen, joissa masennuspotilailla on havaittu häiriöitä muiden kognitiivisten toimintojen ohessa. Tapahtumasidonnaisia herätevasteita (ERP) tutkimalla voidaan tarkastella kognitiivisten häiriöiden taustalla olevia neurofysiologisia mekanismeja. ERP-tekniikan etuna on tarkka ajallinen erotuskyky aivojen sähköisen toiminnan tutkimuksessa. Novel-äänen aikaansaamaa P3-vastetta mitattiin masennuspotilailta ennen hoitoa ja toinen mittaus tehtiin noin viisi kuukautta myöhemmin hoidon päätyttyä. Terveiden kontrollihenkilöiden aivovasteita mitattiin kerran. Keskeisin tulos on, että masennuspotilaiden ja terveiden kontrollihenkilöiden P3-vasteessa ei havaittu tilastollisesti merkitseviä ryhmäeroja, ei ennen eikä jälkeen masennuspotilaiden hoitointervention. Tutkimuksemme kanssa yhtäpitäviä tuloksia on saatu aiemminkin mutta suurimmassa osassa tutkimuksia ryhmäeroja masennuspotilaiden ja terveiden kontrollihenkilöiden aivovasteissa on havaittu. Kaikissa ryhmissä havaitsimme tilastollisesti merkitsevä korvan ja tarkkaavuuden yhteisvaikutuksen. Tarkkailu voimisti vasteita etenkin vasemman korvan ääniin. Kumpikaan hoitomuoto ei osoittautunut toistaan tehokkaammaksi, mutta vertailtaessa BDI-pisteitä CBASP-ryhmähoitoon osallistuneilla oli tapahtunut tilastollisesti merkittävä muutos. BDI-pisteet yksistään eivät kuitenkaan ole validi tapa arvioida hoidon tehokkuutta mutta ne antavat viitteitä siitä, että masennustilassa on voinut tapahtua muutosta.