Show simple item record

dc.contributor.advisorLaajalahti, Anne
dc.contributor.authorMetso, Eero
dc.date.accessioned2017-07-06T11:03:14Z
dc.date.available2017-07-06T11:03:14Z
dc.date.issued2017
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1704787
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/54875
dc.description.abstractPaikat saavat kilpailuetua menestyvästä brändistä yhtä lailla kuin yritykset tuotebrändistä ja ihmiset henkilöbrändistä. Paikkabrändien tutkimus hakee kuitenkin vielä muotoaan, vaikka sen soveltamiselle olisi kysyntää. Tämä tutkimus selvittää sidosryhmien edustajien käsityksiä paikkabrändin kehittämisestä. Tutkimus syventyy yksilötasolle rikastaakseen paljolti organisaatiotasoon keskittyvää tutkimusalaa. Tutkimusta varten kerättiin aineisto haastattelemalla yhdeksää aktiivisesti alueen kehittämiseen osallistuvaa toimijaa kolmesta kulttuuriympäristökohteesta. Puolistrukturoitujen haastattelujen aineisto litteroitiin ja käytiin läpi teoriaohjaavaan sisällönanalyysin avulla. Aineiston analyysissa löydettyjen teemojen kautta vastattiin tutkimusongelmaan. Aineistosta tarkasteltiin paikkabrändin kehittämiseen liittyvän yhteistyön piirteitä ja siihen sitoutumisen syitä. Samalla eriteltiin myös esimerkkejä toimivista käytänteistä ja kohdatuista ongelmista. Tutkimuksen tuloksista selvisi, että syyt brändin kehittämiseen osallistumiselle olivat pääosin sosiaalisia ja osalla elinkeinoon liittyviä. Brändin kehittämiseen liittyviä prosesseja hankaloittivat muun muassa eriävät näkemykset ja toimintatavat. Prosessien tehostamiseksi olisi kaivattu keskeistä koordinoivaa tahoa. Ulkopuolisten sidosryhmien houkutteleminen koettiin vaikeaksi, vaikka kohteissa toimittiin pääpiirteissään tutkimuskirjallisuuden suositusten mukaisesti. Alan kirjallisuudessa painotetaan brändäysprosessin sosiaalista olemusta ja sidosryhmien osallistamista. Monissa artikkeleissa keskitytään näiden asioiden hyötyihin, mutta harva kirjoittaja ohjaa niissä onnistumisen keinoihin. Tämän tutkimuksen tuloksista käy ilmi tarve tarkemmalle perehtymiselle esimerkiksi keinoihin osallisuuden lisäämiseen.fi
dc.format.extent1 verkkoaineisto (58 sivua)
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.otherpaikkabrändi
dc.titleSidosryhmien näkökulmia paikkabrändin kehittämiseen
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201707063244
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosKieli- ja viestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Language and Communication Studiesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineYhteisöviestintäfi
dc.contributor.oppiaineOrganizational Communicationen
dc.subject.methodSisällönanalyysi
dc.date.updated2017-07-06T11:03:15Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi3131
dc.subject.ysopaikkatiedot
dc.subject.ysokulttuuriympäristö
dc.subject.ysobrändäys
dc.subject.ysoosallistaminen
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record