Ilmaistaan eleillä : suomalaisen viittomakielen tulkkiopiskelijoiden eletarinat
Tämän tutkielman aiheena on eleet. Tutkielmassa tarkastellaan, kuinka viittomakielen tulkkiopiskelijat
pelkästään eleitä käyttämällä kertoivat nähdyn animaatiofilmin tapahtumat, ja millaisia eleitä sen
kerronnassa käytettiin. Opiskelijat kertoivat saman animaatiofilmin tapahtumat kahdesti. Ensimmäisiä
tuotoksia kertoessaan opiskelijoilla ei ollut viittomakielen taitoa, mutta toisella kerralla heillä oli
viittomakielen opintoja jo takanaan. Näitä eri kerroilla tuotettuja tarinoita verrataan toisiinsa.
Teoriataustana on puhekieleen pohjautuva eleiden tutkimus, ja sieltä McNeillin (1992) ja Kendonin
(2004) ajatus eleiden merkittävyydestä osana kieltä ja kommunikointia. Aineiston analysoinnissa
käytetään McNeillin tunnetuksi tekemän elejatkumon eletyyppien luokittelua. Tässä työssä elekerronnalla
tarkoitetaan aineistona olevaa opiskelijoiden pelkästään eleillä tuotettua tarinan kerrontaa.
Tämän tutkielman aineisto on osa laajempaa pilottitutkimusaineistoa, joka on kerätty Suomessa
Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Humakissa ja Hollannissa Utrechtin viittomakielen tulkkien
koulutuksessa. Tässä työssä analysoidaan kymmentä viiden suomalaisen viittomakielen tulkkiopiskelijan
videoitua eleillä tuotettua tarinaa, joista annotoidaan tietyt piirteet videokuvan tarkkaan erittelyyn
sopivalla ELAN-ohjelmalla.
Tarinat kerrottiin käyttäen kuvailevia eleitä, osoituksia, ilmeitä, pantomiimia ja viittomia, jotka
tuotettiin käsien, kasvojen ja kehon liikkeillä. Eniten molemmissa tuotoksissa oli kuvailevia eleitä. Toisen
kerronnan tuotoksissa viittomat lisääntyivät. Elekerronnoista ilmeni, että pelkällä eleiden käytöllä on
potentiaalia toimia viestin välittämisessä. Puhekielen eleissä, pelkästään eleillä tuotetuissa ilmaisuissa ja
viittomakielessä on havaittavissa samankaltaisia rakenteellisia piirteitä.
Viittomakielen tutkimuksessa ja viittomakielen tulkkien koulutuksessa eleet on entistä enemmän
alettu ottaa huomioon, joten elekerronnan tuloksia voi hyödyntää viittomakielen eleisyyden tarkastelussa
ja viittomakielen opetuksessa. Jatkotutkimuksena voisi tarkastella, millainen olisi viittomakielisen
henkilön kertoma tarina samasta animaatiofilmistä, ja kuinka siinä eleisyys ja viittomakielisyys
lomittuisivat.
...
This master’s thesis examines how some students of Finnish Sign Language interpreting expressed with
gestures the events of the cartoon they saw and what kind of gestures they used. The students did this exercise
twice, first without prior knowledge of sign language and for a second time after some sign language studies.
The results of the two exercise instances are compared and the differences analyzed.
The theoretical background of the thesis is formed by the study of gestures based on spoken language,
and the idea brought forth by McNeill (1992) and Kendon (2004) concerning the significance of gestures as a
part of language and communication. The gesture continuum as popularized by McNeill is used as an
analytical tool for the categorization of gestures. In the thesis the concept of ‘gestural narration’ is used
convey retelling the cartoon source material exclusively with gestures.
The research material used in this thesis is a part of a larger depository of pilot study data gathered
during the training of sign language interpreting students in Finland by Humak and in Utrecht, Holland. The
material consists of ten recorded gestural narrations by five students, which were annotated with ELAN
software and analyzed.
The analysis shows that the students’ gestural narrations consisted of iconic gestures, deictic gestures,
facial expressions, pantomimes, and signs. Iconic gestures comprised the majority in both exercise instances,
with the amount of signs increasing in the second instance. The analysis points to gestures forming a potential
system of communication on their own. The gestures accompanying spoken language, expression consisting
solely of gestures, and sign language have discernible structural similarities.
The role of gestures is becoming more significant in study of sign language and the training of sign
language interpreters, so the results concerning gestural narration can be utilized in sign language teaching
and gesturality examination. A possible future study could consist of producing further gestural narrations of
the aforementioned cartoon, this time by persons fluent in sign language, and examining the interweaving of
gesturality and sign language in such cases.
...
Alternative title
Suomalaisen viittomakielen tulkkiopiskelijoiden eletarinatKeywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29564]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Suomalaisen viittomakielen taitotasokuvainten ja arviointikriteereiden kehittäminen Yleisissä kielitutkinnoissa
Ahola, Sari; Ohranen, Sari; Neittaanmäki, Reeta (Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto; Kielikoulutuspolitiikan verkosto, 2019)Artikkelissa kuvaamme lyhyesti suomalaisen viittomakielen taitotasokuvainten ja arviointikriteereiden kehittämistä ja siihen liittyvää validointiprosessia Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa. Suomalaisessa ... -
Kuvaus suomalaisen viittomakielen poijurakenteista
Varsio, Karoliina (2009) -
Suomalaisen viittomakielen rakenteen ja tilankäytön oppiminen vieraana kielenä
Jäntti, Päivi (2005) -
Konstruoidun toiminnan kehystämisen strategiat suomalaisen viittomakielen tarina- ja keskusteluaineistossa
Varttinen, Kirsi (2024)This Master’s thesis examines the strategies of framing constructed action (CA) — i.e. identifying the referent prior to the constructed action — in Finnish Sign Language (FinSL) narratives and conversational context. Since ... -
Kulttuurin opetus kansalaisopistojen suomalaisen viittomakielen ja englannin kielen alkeiskursseilla
Nyman, Katariina (2013)Tämä pro gradu –tutkielma tutkii kulttuurin opetusta suomalaisen viittomakielen ja englannin kielen alkeis-kursseilla kansalaisopistoissa. Tutkimus selvittää suomalaisen viittomakielen ja englannin kielen yliopisto-opiskelijoiden ...