Sosiaalisen median merkitys eduskuntatoimittajien ja kansanedustajien vuorovaikutukselle ja politiikan journalismille

Abstract

Tässä pro gradu –työssä tarkastellaan sosiaalisen median merkitystä eduskuntatoimittajien ja kansan- edustajien vuorovaikutukseen sekä poliittiseen journalismiin. Tutkielman tavoitteena on kuvata ja ymmärtää, millaista on eduskuntatoimittajien ja kansanedustajien vuorovaikutus ja miten se rakentuu sekä miten sosiaalinen media vaikuttaa politiikan journalismiin. Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin ja aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatte- luilla keväällä 2014. Tutkimusta varten haastateltiin seitsemää eduskuntatoimittajaa, jotka käyttävät aktiivisesti sosiaalista mediaa ja ovat vuorovaikutuksessa kansanedustajien kanssa niin sosiaalisessa mediassa kuin kasvokkainviestinnällisissä tilanteissa. Suomessa ei ole aiemmin kerätty yhtä laajaa ja laadukasta haastatteluaineistoa eduskuntatoimittajien ja kansanedustajien vuorovaikutuksesta. Saadut tulokset osoittavat, että sosiaalinen media on vaikuttaa niin eduskuntatoimittajien ja kansan- edustajien vuorovaikutukseen kuin politiikan journalismiin. Vaikutus on pääosin täydentävä reaali- maailman pysyessä ensisijaisena. Sosiaalinen media tarjoaa eduskuntatoimittajille työkaluja verkostoi- tua ja syventää vuorovaikutusta kansanedustajien kanssa sekä mahdollisuuden vahvistaa toimittaja- brändiä. Sosiaalisessa mediassa vuorovaikutus liittyy Facebookissa vitsailuun ja itsestä kertomiseen sekä Twitterissä poliittiseen ja journalistiseen keskusteluun. Sosiaalisen median vuorovaikutus ei ole lisännyt politiikan läpinäkyvyyttä politiikan journalismissa. Tulokset antavat sekä tiedotusvälineille että poliittisille toimijoille mahdollisuuksia kehittää toimin- taansa. Tutkimuksen tulokset tarjoavat uutta tietoa professionaalisesta vuorovaikutuksesta ja moni- puolistavat poliittiseen viestintään liittyvää tutkimusta.