Musisointi ryhmäyttämisen välineenä
Tässä tutkimuksessa perehdytään musisoinnin käyttöön ryhmäyttämisen välineenä. Ryhmäyttämisellä tarkoitetaan toiminnallisten menetelmien käyttöä ryhmän turvallisuuden lisäämiseen tähtäävässä prosessissa (Aalto 2000). Musisointi on osanottamista musiikilliseen toimintaan. Se on sosiaalinen tapahtuma, joka kertoo suhteistamme, ja siitä, keitä me olemme. (Small 2011.)
Tutkimusstrategiani on laadullinen toimintatutkimus. Perustelen teoriakirjallisuuden pohjalta, miksi musiikki olisi toimiva ryhmäytysväline, ja hahmottelen musiikilliselle ryhmäytystoiminnalle periaatteita, joita testaan toimintatutkimuksellisessa interventiossa. Kokeilemisen, havainnoinnin ja reflektoinnin kautta pyrin löytämään toimivia työskentelytapoja sekä kehittämään ryhmäytyskonseptia. Syksyllä 2016 ohjasin nuorten sekä maahanmuuttajamiesten ryhmille viisi musiikillisista sessiota kummallekin. Aineisto koostuu sessioiden videoinneista, tutkimuspäiväkirjasta, ryhmäläisillä teetetyistä kyselyistä sekä ryhmien lähihenkilöiden haastatteluista.
Teoriakirjallisuuden pohjalta luoduissa toimintaperiaatteissa korostuivat 1) huomion keskittäminen itsen ulkopuolelle mm. fyysisen tekemisen ja päämäärään keskittymisen kautta 2) vuorovaikutus erilaisin musiikillisin verbaalisin ja nonverbaalisin keinoin 3) näkyväksi tuleminen hyväksyvässä ilmapiirissä 4) kehollinen kokeminen 5) reflektointi. Havaintoni osoittivat nuorten ryhmän olevan hyvin altis puitetekijöiden (ryhmäkoko, päivän tapahtumat jne.) vaikutukselle. Esteiden voittamiseksi tarvitaan positiivisia tekijöitä, kuten puitetekijöiden muokkaamista, motivaatiota ruokkivia toimintatapoja, tilanteenmukaisia ohjaustoimenpiteitä, näkyväksi tulemista eri tavoin, positiivista vuorovaikutusta sekä etenkin ryhmän luovuuteen ja aloitteisiin tarttumista. Musiikillinen toiminta vaatii onnistuakseen riittävän lähtöturvallisuuden. Nuorten kanssa reflektointitapoihin ja ajoitukseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Maahanmuuttajamiesten ryhmässä lähtöturvallisuus oli korkea, eikä puitetekijöiden merkitys ollut niin suuri kuin nuorten ryhmässä. Näkyväksi tulemista tapahtui mm. hulluttelun, kehollisuuden ja johtajuuden kautta. Ryhmäläisten aloitteellisuus johti spontaaneihin improvisaatiota sisältäviin lauluhetkiin, joista syntyi ryhmän omaa kulttuuria. Johtajuuden vaihtelusta kehittyi yleinen käytäntö, ja johtamisrooli toi esiin osallistujista eri puolia.
Ryhmäytyskonseptin kehittämisehdotuksia ovat pelillisyyden lisääminen, reflektoinnin fasilitointitapojen kehittäminen, ns. epävirallisen vuorovaikutuksen hyödyntäminen, sekä erityisen huomion kiinnittäminen ryhmän luovuuspotentiaaliin.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29559]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Laulava ja liikkuva lapsi : toiminnallisen laulunopetuksen materiaalipaketti alakouluun
Kartiovaara, Sanna (2015)Lapselle liike on luontaisin tapa ilmentää musiikkia. Myös laulaminen ja oman äänen käyttö on läsnä lapsen elämässä pienestä pitäen. Koulun musiikintunnilla voisi hyödyntää lapsen luontaista intoa liikkua ja laulaa ... -
”…ei se oppiaine oo niin tärkee, et aina löytyy aikaa sille ryhmäyttämiselle” : luokanopettajien antamia merkityksiä opetusryhmän ryhmäyttämiselle
Hakkarainen, Tiina; Kämäräinen, Tiia (2018)Hakkarainen, Tiina & Kämäräinen, Tiia. 2018. ”…ei se oppiaine oo niin tärkee, et aina löytyy aikaa sille ryhmäyttämiselle” - Luokanopettajien antamia merkityksiä opetusryhmän ryhmäyttämiselle. Kasvatustieteen pro gradu ... -
Pedagoginen suunnitelma kasvattajatiimin ryhmäytymisen tukemisessa
Männikkö, Kaisa-Liisa; Peiponen, Katja (2024)Tutkielmamme käsittelee varhaiskasvatuksen työntekijöiden tiimin ryhmäytymisen merkitystä laadukkaan varhaiskasvatustoiminnan toteuttamisen taustatekijänä. Pyrimme selvittämään, kuinka henkilöstölle osoitetuin työvälinein ... -
“I Am Not Taking Sides as a Female At All” : Co-Facilitation and Gendered Positioning in a Domestic Abuse Perpetrator Program
Cramer, Helen; Eisenstadt, Nathan; Päivinen, Helena; Iwi, Kate; Newman, Chris; Morgan, Karen (SAGE Publications, 2024)The facilitation of domestic abuse perpetrator programs (DAPPs) by mixed gender co-facilitation pairs brings different facilitator perspectives and enables the modeling of egalitarian and respectful male-female relationships. ... -
Ylilauta, Aligersantti Spurdo ja kumppanit : inttimeemit ja sotilashuumori ryhmäytymisen välineenä verkossa
Närä, Sanna (2019)Sotilashuumoria on ollut olemassa oletettavasti yhtä kauan kuin on ollut sotia ja sotaväkeäkin. Suomessa sotilashuumorin perinteet kytkeytyvät vahvasti Puolustusvoimiin. Vaikka sota-ajan viihdykkeenä kiertäneet ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.