Opettajan ja vanhempien kasvatustyylien yhteys lapsen akateemisiin emootioihin 1. kouluvuoden aikana

Abstract

Tämän tutkimuksen ensimmäisenä tarkoituksena oli selvittää, missä määrin ensimmäistä luokkaa käyvillä lapsilla esiintyy erilaisia akateemisia emootioita, tarkemmin ylpeyden ja häpeän tunteita, miten nämä tunteet kehittyvät ensimmäisen luokan aikana sekä missä määrin näissä tunteissa esiintyy sukupuolieroja. Toisena tarkoituksena oli tutkia opettajan, äidin ja isän kasvatustyylien yhteyksiä lapsen akateemisiin emootioihin ja emootioiden kehitykseen ensimmäisen luokan aikana. Lisäksi mielenkiinnon kohteena oli selvittää, onko kasvatustyylien yhteys erilainen tytöillä ja pojilla. Tutkimus on osa laajempaa Vanhemmat, opettajat ja lapsen oppiminen –tutkimushanketta. Tutkimus toteutettiin pitkittäistutkimuksena ensimmäisen kouluvuoden aikana ja siinä oli mukana 152 lasta sekä heidän opettajansa ja vanhempansa (152 opettajaa, 152 äitiä ja 118 isää). Lapsen akateemisia emootioita tarkasteltiin opettajan arvioimien lapsen luokkaympäristössä ilmenevien ylpeyden ja häpeän tunteiden kautta ensimmäisen kouluvuoden syksyllä ja keväällä. Opettajan ja vanhempien kasvatustyylejä tutkittiin lämpimyyden, behavioraalisen kontrollin ja psykologisen kontrollin näkökulmista käyttämällä kyselylomakkeiden itsearviointeja ensimmäisen kouluvuoden syksyllä. Tilastollisina analyysimenetelminä käytettiin riippumattomien otosten t-testiä, toistettujen mittausten varianssianalyysiä sekä hierarkkista regressioanalyysiä.

Tulokset osoittivat ensinnäkin, että lasten häpeän määrä kasvoi ensimmäisen luokan aikana, mutta ylpeyden määrässä ei havaittu muutosta. Tytöt ja pojat eivät eronneet toisistaan ylpeyden ja häpeän määrässä ja muutoksessa ensimmäisen luokan aikana. Toiseksi tulokset osoittivat, että lapsen kouluvuoden alun ylpeyden tunnetta lisäsi opettajan lämpimyys ja vähensi isän psykologinen kontrolli yhdistyessään vähäiseen lämpimyyteen. Kouluvuoden lopun ylpeyden tunnetta lisäsi opettajan lämpimyys ja vähensi äidin psykologinen kontrolli yhdistyessään runsaaseen behavioraaliseen kontrolliin. Yhteydet ylpeyden tunteeseen olivat osin erilaisia riippuen lapsen sukupuolesta esimerkiksi siten, että opettajan lämpimyys oli tytöillä yhteydessä kouluvuoden alun ylpeyden tunteeseen, kun taas pojilla kouluvuoden lopun ylpeyden tunteeseen. Lisäksi tulokset osoittivat, että lapsen kouluvuoden alun häpeän tunnetta lisäsi äidin psykologinen kontrolli yhdistyessään vähäiseen lämpimyyteen, ja kouluvuoden lopun häpeän tunnetta lisäsi opettajan psykologinen kontrolli ja vähensi opettajan lämpimyys sekä isän behavioraalinen kontrolli yhdistyessään lämpimyyteen. Pääosin kasvatustyylien yhteydet häpeän tunteeseen eivät eronneet lasten sukupuolten välillä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että erityisesti kasvatuksen lämpimyys sekä psykologisen kontrollin välttäminen näyttäisivät vaikuttavan suotuisasti lapsen akateemisiin emootioihin. Tutkimuksen tulosten perusteella opettajan ja vanhempien kasvatustyylien osoitettiin olevan yhteydessä lapsen ylpeyden ja häpeän tunteisiin, minkä johdosta opettajien ja vanhempien olisi tärkeää tunnistaa ja huomioida nämä yhteydet.