Tässä tutkimuksessa perehdytään kielioppisääntöjen esitystapaan uudessa b2/b3 -kielen ranskan oppikirjasarjassa Escalier. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, missä määrin siinä otetaan huomioon suo-menkielinen oppija sekä miten siinä peilautuvat ranskalaisten lähdekielioppien esitystavat. Tutkimuksen teoreettisena pohjana käytetään Sorbonnen yliopiston GRAC-tutkimusryhmän (2011) tekemää tutkimus-ta opetuskielioppien kontekstualisaatiosta. Kontekstualisaation käsitteellä viitataan tutkimuksessa siihen, kuinka yleisö, jolle kielioppi on suunnattu, otetaan huomioon sen sisältämissä esitystavoissa sekä sisällöissä, muun muassa mukauttamalla kielioppisääntöjä kohdeyleisölle ymmärrettävämmiksi.
Escalier- sarja valikoitui tutkimuksen aineistoksi uutuutensa takia: se oli tutkimuksen tekohetkellä uusin julkaistu lukion ranskan B-oppimäärään suunnattu kirjasarja. Oletuksena oli, että tämän takia kieliopin esitystavoissa olisi otettu huomioon jo aiemmin tehty tutkimus kieliopin opetuksesta ra
nskankielen oppi-kirjasarjoissa, joissa on todettu esitystapojen olevan usein vaillinaisia tai osittain jopa virheellisiä (esim. Kalmbach 2005). Etsin kirjasarjan kielioppiosioista esitystapoja, joissa kohdeyleisön erityispiirteitä oppijoina on otettu huomioon. Tällaisia kontekstualisaation ilmentymiä ovat esimerkiksi erilaiset visuaalista oppimista helpottavat taulukot, sekä äidinkielen ja kohdekielen sääntöjen rinnakkain asettelu ja vertailu keskenään. Tutkimuksessa poimittiin kirjasarjasta kaikki tällaiset esitystavat, jonka jälkeen ne luokiteltiin kahdeksaan ryhmään sen mukaan, minkälaista kontekstualisaatiota ne edustavat. Taulukot ja erilaiset visualisoinnit muodostivat suurimman yksittäisen ryhmän, mutta kirjasarjasta löytyi esimerkkejä kaikista ryhmistä. Apuna luokittelussa käytettiin GRAC-tutkimusryhmän laatimaa luokitusta. Tämän jälkeen il-mentymien joukosta valittiin 11 tapausta, joita tarkasteltiin lähemmin tutkimuksen toisessa osassa.
Tutkittuja kielioppiosioita kirjasarjassa oli yhteensä 119. Yksittäisten ilmentymien laskeminen osoittautui hankalaksi, sillä esimerkiksi monet käännetyt termit esiintyivät sarjassa monta kertaa, ja moni kielioppiosio sisälsi useita eri kontekstualisaation piirteitä. Pääkieli kaikissa osioissa oli suomi, ja esimerkiksi koh-dekielen ja suomen kielen eroja vertailtiin usein keskenään. Kielioppiosiot sisälsivät lähdekieliopeista osittain hyvinkin paljon poikkeavia huomioita, ja joidenkin kohdalla kyse oli suoranaisista virheistä. Voidaankin sanoa, että kontekstualisaatio on määrittävä piirre kirjasarjan kielioppiosioissa, sillä suomalaisoppija otetaan huomioon usein eri tavoin kieliopin esitystavoissa.
...
