Investigating teacher language awareness and language aware practices in Finland

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia opettajan kielitietoisuutta suomalaisissa alakouluissa. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka luokanopettajat toteuttavat kielitietoisuutta työssään ja miten he käsitteellistävät kielitietoisuuden käsitteen. Tutkimukseen osallistui kolme luokanopettajaa kahdesta eri koulusta keskisuomalaisessa kaupungissa. Tutkimuksen aineisto kerättiin videoimalla ja observoimalla tutkimukseen osallistuvien opettajien opetusta yhden päivän ajan sekä haastattelemalla heitä yksitellen. Aineisto analysoitiin käyttäen temaattista analyysimenetelmää, jota sovellettiin aineistolähtöisesti ja teorian ohjaamana. Aineisto pohjalta muodostui kolme teemaa: opettaja kielellisenä mallina, opettaja oppiaineen kielen opettajana sekä minkälaisia kielitietoisuutta tukevia pedagogisia käytänteitä opettajat käyttävät opetuksessaan.

Tutkimus osoitti, että luokanopettajien päivittäiset pedagogiset valinnat voidaan nähdä kielitietoisuutta tukevina. Tutkimuksen mukaan kielitietoisuus-käsite kaipaa täsmennystä kouluissa, vaikka luokanopettajat tekevätkin kielitietoisia valintoja. Opettajan kielitietoisuus näkyy luokassa eri tavoin, esimerkiksi opettajan persoonan, kokemuksen ja asenteiden välityksellä. Oppilaantuntemus on yksi avaintekijöistä kielitietoisessa opetuksessa. Aiempien tutkimusten mukaan kielitietoisesta opettamisesta hyötyy kaikki oppilaat. Tämä tutkimus pyrkii luomaan tietä tulevaisuuden tutkimukselle opettajan kielitietoisuudesta sekä kielitietoisesta opettamisesta ja oppimisesta

The aim of the research was to study teacher language awareness in Finnish primary schools. In addition, the goal was to find out how classroom teachers practice language awareness in their profession and how they conceptualise the term ‘language awareness’. Three classroom teachers from two different schools in Central Finland participated in the study. To collect the data, three different methods were used: video recordings, observations and interviews. Thematic analysis method was used to find the three main themes. The dataset was analysed using a content-based and a theory-driven analysis methods. Through the data three main themes were constructed: teacher as a model for language, teacher as a language teacher of a subject and the pedagogical actions teachers take that support language awareness.

The study revealed that the everyday pedagogical choices that classroom teachers take, can be seen supporting language awareness. It was also found that although the classroom teachers make language aware choices, the term ‘language awareness’ is rather unfamiliar in schools. The teacher language awareness is mediated, for example, through teacher’s personality, experience and attitude towards language awareness. Teacher knowing his/her pupils is one of the key factors in language aware teaching. According to previous studies, language aware teaching benefits all pupils. This research aims to create a path for future study of teacher language awareness and language aware teaching and learning.