Iäkkäiden ihmisten elinpiiri ja tyydyttymätön liikunnantarve

Abstract

Väihkönen, L. 2017. Iäkkäiden ihmisten elinpiiri ja tyydyttymätön liikunnantarve. Liikunta-tieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, gerontologian ja kansanterveyden pro gradu -tutkielma, 34 s.

Tyydyttymätön liikunnantarve tarkoittaa henkilön tunnetta siitä, että hänen fyysinen aktiivi-suutensa on liian vähäistä. Henkilö siis haluaisi liikkua enemmän kuin hänellä on mahdolli-suuksia. Elinpiirillä tarkoitetaan aluetta, jolla henkilö liikkuu tietyn ajan kuluessa. Elinpiiri voi ulottua omasta kodista kaupunkiin ja ulkomaille asti. Ihmiset, joiden elinpiiri on rajoittunut, liikkuu omasta makuuhuoneestaan laajimmillaan oman naapurustonsa alueella.

Tutkielman tarkoituksena oli tutkia rajoittuneen elinpiirin yhteyttä tyydyttymättömään liikunnantarpeeseen ja sitä, onko rajoittunut elinpiiri yhteydessä tyydyttymättömän liikunnantarpeen kehittymiseen kahden vuoden seurannassa. Tutkimusaineistona käytettiin Iäkkäiden ihmisten liikkumiskyky ja elinpiiri -aineistoa (LISPE), joka on optimoitu ulkona liikkumisen näkökulmasta. Tutkittavat asuivat Jyväskylän ja Muuramen alueella ja iältään he olivat 75–90-vuotiaita (N=848). Analyysimenetelminä käytettiin ristiintaulukointia, Khiin neliötestiä sekä logistista regressioanalyysiä.

Tyydyttymätöntä liikunnantarvetta oli 115 (14 %) tutkittavalla alkumittauksessa (n=844). Poikittaisanalyysissä rajoittunut elinpiiri lisäsi tyydyttymättömän liikunnantarpeen todennäköisyyden hieman yli kaksinkertaiseksi (OR 2.349 CI 1.425-3.874). Kahden vuoden seurantamittauksessa tyydyttymätöntä liikunnantarvetta ilmeni 120 (14 %) tutkittavalla (n=650). Rajoittunut elinpiiri lisäsi tyydyttymättömän liikunnantarpeen kehittymisen riskin kahden vuoden seurannassa noin kaksinkertaiseksi (OR 2.067 CI 1.172-3.645).

Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että rajoittunut elinpiiri on yhteydessä tyydyttymättömään liikunnantarpeeseen ja se myös lisää riskiä tyydyttymättömän liikunnantarpeen kehittymiseen. Rajoittuneeseen elinpiiriin johtaviin syihin tulisi vaikuttaa, jotta tyydyttymättömän liikunnantarpeen määrä vähenisi ja siten saataisiin parannettua iäkkäiden ihmisten fyysistä aktiivisuutta ja sitä kautta terveyttä.

Väihkönen, L. 2017. Life-space mobility and unmet physical activity need in old age. Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, Master’s thesis, pp 34.

An individual can experience unmet physical activity need if he/she feels that their amount of physical activity is too small and, also if a person would like to be more physically active but feels that there are not enough opportunities to be more active. Life-space refers to an area where a person moves in a certain period. Life-space can extend from one’s home to the city area and even abroad. Limited life-space refers to an area where a person moves only in their bedroom at its smallest and farthest can be their neighborhood.

The purpose of this study was to explore the association between unmet physical activity need and life-space and if restricted life-space increases the incidence of unmet physical activity need. Research data was from Life-space mobility in older adults –study (LISPE) which has been optimized through moving outdoors. The study participants were 75-90 years old, they were community-dwelling and lived in Jyväskylä and Muurame area (N=848). The data was analysed using cross tabulation, Khii square test and logistic regression analyses.

At baseline 115 (14 %) participants had unmet physical activity need (n=844). There were 120 (14 %) participants who had unmet physical activity need in the 2-year follow-up (n=650). The odds ratio for unmet physical activity need with those participants who had restricted life-space was a bit over double (OR 2.349 CI 1.425-3.874) in the cross-sectional analysis. In the 2-year follow-up, restricted life-space also increased the odds ratio (OR 2.067 CI 1.172-3.645) for unmet physical activity need to double with those participants who did not have it in the baseline.

In conclusion, restricted life-space increases the odds to unmet physical activity need. Re-stricted life-space also increases the incidence of unmet physical activity need. In order to decrease the amount of unmet physical activity need and thus improve aged people’s health and physical activity, there should be influence to the reasons that lead to restricted life-space.