Kivun yhteys elinpiirin laajuuteen sairaalasta kotiutuneilla iäkkäillä kuntoutujilla

Abstract

Kaistinen, E. 2017. Kivun yhteys elinpiirin laajuuteen sairaalasta kotiutuneilla iäkkäillä kuntoutujilla. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, Gerontologian ja kansanterveyden Pro Gradu -tutkielma, 57 s.

Iäkkäät ihmiset kokevat enemmän kipua kuin nuoret. Kipu heikentää ikääntyneen ihmisen liikkumiskykyä, lisää kaatumisen pelkoa ja kaatumisen riskiä. Hyvä liikkumiskyky on puolestaan yhteydessä laajaan elinpiiriin. Kipu saattaa vaikuttaa ikääntyneen ihmisen elinpiirissä liikkumiseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko kipu tai muut selittävät tekijät yhteydessä elinpiirin laajuuteen sairaalasta kotiutuneilla iäkkäillä kuntoutujilla kuuden kuukauden aikana sairaalasta kotiutumisen jälkeen. Muita tarkasteltavia selittäviä tekijöitä olivat ikä, yksin/yhdessä asuminen, kaatumisen pelko (FES-I), alaraajojen fyysinen toimintakyky (SPPB), masennusoireet (CES-D) ja kognitiivinen toimintakyky (MMSE).

Tässä tutkielmassa käytettiin aineistona Sairaalasta kotiutuvien iäkkäiden kuntoutujien fyysisen aktiivisuuden edistäminen (ProPa) -tutkimushankkeen aineistoa. Tutkimuksessa kartoitettiin tutkimushenkilöiden tilannetta ennen sairaalaan joutumista, kotiutumisen jälkeen ja 3 kuukauden sekä 6 kuukauden kuluttua sairaalasta kotiutumisesta. Tutkimushenkilöitä tässä tutkimuksessa oli 69, joista naisia oli 63 ja miehiä 6. Tutkittavat olivat iältään 61–93-vuotiaita (ka 79.8, SD 8.0). Kuvailevien analyysien lisäksi tilastollisena analyysimenetelmänä käytettiin Spearmanin järjestyskorrelaatiota ja Generalized Estimating Equations (GEE) -analyysia.

Elinpiirin laajuus palautui 51 prosentilla (n=35) tutkimushenkilöistä kuuden kuukauden seurannan aikana vähintään sille tasolle, jossa se oli ollut ennen sairaalaan joutumista. Kipu oli merkitsevästi yhteydessä elinpiirin laajuuteen (B= -2.99, p=0.002) kuuden kuukauden seurannan aikana vakioimattomassa mallissa. Monimuuttujamallissa (kipu, ikä, yksin asuminen, FES-I, SPPB, CES-D, MMSE) elinpiirin laajuutta selitti kaatumisen pelko (FES-I: B= -1.157, p=0.006). Kolmen kuukauden kohdalla yksin asuminen (B= -8.813, p=0.045) ja kuuden kuukauden kohdalla ikä (B=-0.990, p=0.011) sekä kaatumisen pelko (FES-I: B=1.269, p=0.043) selittävät tilastollisesti merkitsevästi sairaalasta kotiutuneen iäkkään kuntoutujan elinpiirin laajuutta.

Korkea ikä ja kaatumisen pelko rajoittavat sairaalasta kotiutuneen iäkkään kuntoutujan elinpiiriä. Lisäksi yksin asuminen voi olla yhteydessä elinpiirin rajoittumiseen. Tutkimustulosten yleistettävyyttä heikentää naisten suuri osuus tutkittavista ja tutkimushenkilöiden vähäinen määrä. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää tutkimusta edustavalla otoksella kivun yhteydestä elinpiirin laajuuteen iäkkäillä ihmisillä.

Kaistinen, E. 2017. Association between pain and life-space of older people after hospitalization. Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, Master’s Thesis of Gerontology and Public Health, 57 pages.

Pain is often a compromise function in old age. Pain is associated with decreased functional ability and increased fear of falling and risk of falling among older people. On the other hand, good functional ability enables wide life-space. In old age, pain may restrict life-space mobility. The purpose of this study was to examine whether there is an association between pain (The Brief Pain Inventory, PBI) and life-space (The University of Alabama at Birmingham Study of Aging Life-Space Assessment, LSA) of older people after their hospitalization. This study also examined whether age, living alone or together, fear of falling (FES-I), lower extremity function (SPPB), depressive symptoms (CES-D) and cognitive ability (MMSE) are associated with older people’s life-space after the hospitalization.

The data was a part of the Propa-study. This study included 69 participants, of which 63 were women. The participants were aged from 61 to 93 years (mean age 79.8 y, SD 8.0). Measurements were performed before the hospitalization, right after the hospitalization, 3 months after the hospitalization, and 6 months after the hospitalization. Statistical analyses such as Spearman’s rank correlation and Generalized Estimating Equations (GEE) were used.

During the 6-month examination period, 51 percent of participants recovered to their pre-hospital level of life-space or achieved even wider life-space. In the unadjusted model, pain was significantly associated with life-space after the hospitalization. In the multivariate model (including pain, age, living alone/together, SBBP, CES-D, MMSE), greater fear of falling significantly restricted life-space (FES-I: B= -1.157, p=0.006). After 3 months, living alone (B= -8.813, p=0.045) was significantly associated with smaller life-space. After 6 months, higher age (B=-0.990, p=0.011) and greater fear of falling (FES-I: B=1.269, p=0.043) significantly restricted life-space.

In conclusion, older age and greater fear of falling restrict life-space among older people during the following 6 months after their hospitalization. Living alone also seemed to be associated with smaller life-space. The association between pain and life-space of older people needs further investigation.