Tapaustutkimus kuudesluokkalaisten motorisen koordinaation kehittymisestä

Abstract

Tämän työn tarkoituksena oli tutkia peruskoulun ala-asteen oppilaiden motorisen koordinaation kehittymistä lyhyellä, neljän viikon ajanjaksolla. Tutkimusaineistoon pyydettiin mukaan helsinkiläisen ala-asteen kuudennen luokan oppilaita (n=24), joista poikia oli 10 ja tyttöjä 14. Lopullisen tutkimusjoukon muodostivat 20 kuudennen luokan oppilasta, joista poikia oli 8 ja tyttöjä 12. Motorisen koordinaation kehittymisen mittarina käytettiin neljä mittausosiota käsittä- vää KTK-testiä (Körperkoordinationstest für Kinder), jota käytettiin oppilaiden alku- ja lopputestauksessa. Testipatteristoon kuuluu tasapainoilu takaperin, sivuttaishyppely, sivuttaissiirtyminen ja esteen yli kinkkaus. Testillä mitattiin oppilaiden koordinatiivisia suorituksia, joista kehittymistä on havaittavissa suoritusten tulosparannusten kautta. Tutkimus tehtiin pitkittäistutkimuksena neljän viikon ajanjakson välillä. Taidon oppimisessa toistojen määrällä ja laadulla on iso merkitys. 12-vuotiaiden lasten liikuntaaktiivisuudessa voi esiintyä hyvinkin suuria eroja ja nämä erot voivat näkyä oppilaan motorisessa oppimisessa. Tämä näkökulma huomioon ottaen tehtiin taustakysely, jolla selvitettiin kohderyhmän viikoittaista fyysisen aktiivisuuden määrää neljän viikon aikana. Aktiivisuuskyselyllä tutkittiin aktiivisuuden ja sukupuolen yhteyksiä motoriseen oppimiseen. Tutkimuksen tuloksissa kohderyhmällä havaittiin kasvua KTK-testin kokonais- ja osatesteissä. Tilastollisesti merkitsevä tulosparannus saavutettiin testien kokonaispisteissä, mutta osatestien tulosmuutoksissa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa. Pojat olivat huomattavasti tyttöjä aktiivisempia neljän viikon aikana, ja he saivat myös tyttöjä korkeammat kokonaispistemäärät testeistä. Testipisteiden kasvun ero poikien ja tyttöjen välillä ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevä. Kohderyhmässä aktiivisemmin liikkuneet saivat vähemmän liikkuneita korkeampia testituloksia. Johtopäätöksenä todetaan, että neljän viikon ajanjaksolla oppilailla tapahtui motoristen taitojen oppimista KTK-testimenetelmällä mitattaessa. Sukupuolen ja aktiivisuuden yhteyksiä kohderyhmän motoriseen oppimiseen ei pystytty tilastollisesti osoittamaan, vaikka tuloksissa olikin havaittavissa suuntaa antavia muutoksia. Tulosmuutosten suunta tuki käsitystä siitä, että sukupuolella ja fyysisellä aktiivisuudella on merkitystä motoriseen oppimiseen.

This Master´s thesis purpose was to examine short term development of motor coordination in elementary school for four weeks. 24 sixth grade pupils were invited to join this study. The final examine group consisted (n=20) of 8 boys and 12 girls. They were measured two times (initial and final) with KTK-test. Test battery consists of four components which are moving backwards, jumping sideways, moving sideways and jumping over obstacle. KTK-test measures coordinative performance and motor development can be noticed through higher test points. This was a longitudinal four week study. There is significance in repetitions and quality in learning skills. Large differences can appear in physical activity and these differences can play a big role for 12 year old children and motor learning. An activity poll were made to examine pupils’ physical activity during four weeks. Activity poll purpose was to gather data to analyze the relations between physical activity, gender and motor learning. The result of this study was that statistical significance were noticed in growth of points in KTK test. There were no significant differences noticed in all four part tests of KTK. Boys were more active than girls in four week period of time and had also higher overall points from the test than girls. The difference in growth of points for boys and girls were not statistically significant. The conclusion is that there were motor development noticed in pupils for four weeks period, measured with KTK-test. No connections were found between physical activity, gender and motor learning, though the results can be decoded as directional. The changes in growth of points in this study indicates that there is a directional connection between physical activity, gender and motor learning.