Motorisen oppimisen vaikeuden tunnistaminen ja tukeminen kouluympäristössä
Motorisen oppimisen vaikeudella, kuten kehityksellisellä koordinaatiohäiriöllä (DCD),
tarkoitetaan huomattavaa vaikeutta oppia uusia motorisia taitoja ja soveltaa jo opittuja
taitoja uusiin tilanteisiin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää opettajien
käyttöön havainnointityökalu, joka auttaa tunnistamaan motorisen oppimisen
vaikeuden esi- ja alkuopetusikäisillä lapsilla. Lisäksi tutkimus selvitti, miten opettajat
voivat kouluympäristössä tukea lapsia, joilla on haasteita motorisessa oppimisessa.
Tutkimus muodostui neljästä osatutkimuksesta. Ensimmäisessä tutkittiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla maailmalla käytössä olevien havainnointilomakkeiden psykometrisiä ominaisuuksia ja käytettävyyttä. Motoriikan havainnointilomakkeista käännettäväksi ja Suomen oloihin sovitettavaksi valittiin hollantilainen
Motor Observation Questionnaire for Teachers- eli MOQ-T-lomake; kääntämistyötä ja
luotettavuutta tarkasteltiin toisessa osatutkimuksessa. Kolmannessa selvitettiin suomalaisen version, MOQ-T-FI-lomakkeen, psykometrisiä ominaisuuksia. Viimeisessä, joka
oli kuvaileva katsaus, tutkittiin tarkemmin, miten motorisen oppimisen vaikeuksia voi
kouluympäristössä tunnistaa ja tukea.
MOQ-T-FI-lomakkeen kehittämisessä ja luotettavuustarkasteluissa on ollut mukana viisi eri aineistoa. Esitestaus 1 -aineisto koostui yhdentoista opettajan arvioista
(arvioitavana olleet lapset, n = 33, ikä 6–13 v, ka. 9,85 v). Esitestaus 2 -aineisto muodostui kahdeksan peruskoulun lapsista. (opettajat, n = 27; lapset, n = 193, ikä 6–12 v, ka.
9,5 v). Suomalainen viitearvoaineisto MOQ-T-FI-lomakkeelle kerättiin maantieteellisesti mahdollisimman kattavasti koko Suomen alueelta (opettajat, n = 111; lapset, n = 850,
ikä 6–9 v, ka. 7,7 v). Lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin kahta täydentävää, osajulkaisujen ulkopuolelle jäänyttä aineistoa.
Tutkimusten perusteella opettajilla on hyvät mahdollisuudet tunnistaa motorisen
oppimisen vaikeuksia kouluympäristössä. MOQ-T-FI on toimiva, käytettävyydeltään
yksinkertainen ja kulttuurista riippumaton arviointityökalu. Se soveltuu melko hyvin
validiteetin osalta ja erittäin hyvin käytettävyyden osalta oppilaiden motorisen oppimisen vaikeuksien tunnistamiseen. Toistettavuutta ja käyttökokemuksia tulee tutkia
jatkossa vielä lisää.
Motorisen oppimisen vaikeuden tukemiseen suositellaan yleisesti monivaiheista
lähestymistapaa. Lasten motoristen taitojen oppimiseen tulisi antaa tukea kolmiportaisen tuen mallin jokaisella tasolla: Tutkimus rohkaisee varhaiseen vaikeuksien tunnistamiseen ja niiden oppilaiden, joilla on motorisia vaikeuksia, itsetunnon ja motoristen
taitojen ja pätevyyden vahvistamiseen positiivisessa ja kannustavassa ilmapiirissä. Motorisen oppimisen vaikeuksien varhainen havaitseminen ja tehokas tuki voivat parhaimmillaan vähentää oppimisesta ja yhteiskunnasta syrjäytymisen riskiä sekä ehkäistä laajempien ongelmavyyhtien syntymistä ja motoristen taitopuutteiden syvenemistä.
...
Motor learning difficulties, such as the developmental coordination disorder (DCD),
imply substantial difficulties in learning new motor skills. The purpose of this study
was to develop an observation tool for teachers to identify motor learning problems. A
further aim was to clarify how teachers can support children with motor learning
challenges in the school environment.
The study consisted of four sub-studies. The first sub-study comprised a systematic literature review on the psychometric properties and usability of the observation
forms used internationally. The Dutch Motor Observation Questionnaire for Teachers
(MOQ-T) was selected for cross-cultural translation and adaptation. Its translation
work and reliability were analysed in the second sub-study. In the third sub-study, the
psychometric properties of the Finnish version, MOQ-T-FI were analysed based on a
larger set of empirical data. The last sub-study was a descriptive review exploring
more closely how motor learning difficulties can be identified and pupils supported in
the school environment.
The development as well as reliability assessments of the MOQ-T-FI questionnaire were based on five different data sets. The data of pretest 1 consisted of evaluations by 11 teachers (children n = 33, age 6–13, average 9.85). The data of pretest 2
comprised children in eight comprehensive schools (teachers n = 27; children n = 193;
age 6–12, average 9.5). The Finnish reference value data for MOQ-T-FI were collected
as comprehensively as possible from the various parts of Finland (teachers n = 111;
children n = 850; age 6–9, average 7.7). In addition, two complementary data sets not
included in the sub-studies were utilised.
The studies demonstrated that teachers have good opportunities to identify motor learning difficulties in the school environment. MOQ-T-FI is a functional, simple to
use and culturally neutral screening instrument. In terms of validity, it is relatively
suitable for identifying pupils’ motor learning difficulties, and for its usability it is very
suitable for the purpose. However, repeatability and usability should be examined
more in the future.
A multiphase approach is generally recommended for supporting pupils with
motor learning difficulties. The support for children’s motor learning should cover
every level of the three-step support model. The study encourages the early identification of problems and the strengthening of the self-esteem, motor skills and competence
of pupils with motor problems. This should take place in a positive and supportive
atmosphere. The early identification of motor learning difficulties and efficient support,
at their best, can reduce the risk of social and educational exclusion as well as prevent
more extensive problems and deeper motor skills deficits.
...




Publisher
Jyväskylän yliopistoISBN
978-951-39-7571-5ISSN Search the Publication Forum
2489-9003Contains publications
- Artikkeli I: Asunta, P., Viholainen, H., Ahonen, T. & Rintala, P. 2018. Psychometric properties of observational tools for identifying motor difficulties – a systematic review. BMC Pediatr 19, 322 (2019). DOI: 10.1186/s12887-019-1657-6
- Artikkeli II: Asunta, P., Viholainen, H., Westerholm, J., & Rintala, P. (2015). Motoriikan havainnointilomake (MOQ-T) suomalaisille opettajille - Motor Observation Questionnaire for Teachers -lomakkeen kulttuurinen kääntäminen. Liikunta ja tiede, 52 (1), 78-86. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/52145
- Artikkeli III: Asunta, P., Viholainen, H., Ahonen, T., Cantell, M., Westerholm, J., Schoemaker, M. M., & Rintala, P. (2017). Reliability and validity of the Finnish version of the motor observation questionnaire for teachers. Human Movement Science, 53, 63-71 DOI: 10.1016/j.humov.2016.12.006
- Artikkeli IV: Asunta, P., Mälkönen, I., Viholainen, H., Ahonen, T., & Rintala, P. (2014). Miten voimme tunnistaa lapset, joilla on motorisen oppimisen vaikeuksia, ja tukea heitä kouluympäristössä?. NMI-Bulletin, 24 (4), 4-21.
Keywords
havainnointilomakkeet MOQ-T (The Dutch Motor Observation Questionnaire for Teachers) motorisen oppimisen vaikeus kehityksellinen koordinaatiohäiriö alakouluikäiset lapset motor learning difficulty motor learning problems developmental coordination disorder DCD primary school children observation assessment screening schools (educational institutions) lower comprehensive school teachers school children supporting early support learning difficulties motor skills (general) coordination (motor functions) forms of support three-step support forms (documents) observation forms physical education (upbringing) Kuvaileva katsaus oppiminen motorinen oppiminen koulut alakoulu opettajat oppilaat tukeminen varhainen tuki oppimisvaikeudet motoriset taidot koordinaatio (motoriikka) tukimuodot kolmiportainen tuki data lomakkeet havainnointi arviointi liikuntakasvatus
Metadata
Show full item recordCollections
- JYU Dissertations [694]
- Väitöskirjat [3295]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Motoriikan havainnointilomake (MOQ-T) suomalaisille opettajille - Motor Observation Questionnaire for Teachers -lomakkeen kulttuurinen kääntäminen
Asunta, Piritta; Viholainen, Helena; Westerholm, Jari; Rintala, Pauli (Liikuntatieteellinen Seura ry, 2015)Motorisen oppimisen vaikeuksia kuvaava termistö on hyvin kirjavaa. Suomessa ongelmien diagnosoinnissa käytetään käsitteitä kehityksellinen koordinaatiohäiriö ja motoriikan kehityshäiriö. Lapsia, joilla on motorisen ... -
Psychometric properties of observational tools for identifying motor difficulties : a systematic review
Asunta, P.; Viholainen, H.; Ahonen, T.; Rintala, P. (BioMed Central Ltd., 2019)Background Early identification of children with motor difficulties, such as developmental coordination disorder (DCD), is essential. At present only a fraction of children with DCD are identified. The purpose of the study ... -
Motorisen oppimisen vaikeudet tulee tunnistaa varhain
Asunta, Piritta (Liikuntatieteellinen seura, 2019)Heikot motoriset taidot ovat yhteydessä oppimisen, toiminnanohjauksen ja tarkkaavuuden ongelmiin ja lapsen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Varhaisella tuella voidaan vaikuttaa myönteisesti lapsen ... -
Individual behavior support in positive behavior support schools in Finland
Paananen, Mika; Karhu, Anne; Savolainen, Hannu (Taylor & Francis, 2023)One objective in Finnish basic education is for pupils with disabilities or behavioral problems to be able to participate in mainstream education and ordinary classrooms. Positive behavior support (PBS) is an approach that ... -
Alakoulun opettajat motoriikan arvioijina
Kuikka, Henna (2015)Kuikka, Henna 2015. Alakoulun opettajat motoriikan arvioijina. Kasvatustieteen pro gradu –tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, löytyvätkö opettajan ...