Mahdollisuuksia, velvollisuuksia ja uhkia : kehysanalyyttinen tarkastelu kuntien kotouttamistyöstä sosiaalityöntekijöiden, organisaation ja maahanmuuttajien näkökulmasta

Abstract

Tiivistelmä

Mahdollisuuksia, velvollisuuksia ja uhkia. Kehysanalyyttinen tarkastelu kuntien kotouttamistyöstä sosiaalityöntekijöiden, organisaation ja maahanmuuttajien näkökulmasta

Seppälä Sirpa Maria Yhteiskuntapolitiikka Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto Ohjaaja: Lillie Nathan Kevät 2017 94 sivua + 2 liitettä (2 sivua)

Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää Erwing Goffmanin (1974) kehysanalyysin avulla millaisia käsityksiä ja kokemuksia kuntien sosiaalityöntekijöillä ja maahanmuuttajilla on kotouttamisesta, millainen kuva kotouttamisesta ja kotoutumisesta rakentuu ja löytyykö maahanmuuttaja asiakkaiden, sosiaalityöntekijöiden ja organisaation käsitysten välillä ristiriitaa. Tutkimustani kehystää muuttuva yhteiskunnallinen globaali toimintaympäristö, jossa sosiaalityötä sanelevat ja määrittävät entistä enemmän taloudelliset lähtökohdat, monet ristiriitaiset vaatimukset ja odotukset ja jossa usein maahanmuuttotyö on kaikista vaikeammin haltuunotettavaa. Tutkimusta varten olen haastatellut neljää sosiaalitoimistossa maahanmuuttopalveluissa työskentelevää sosiaalityöntekijää ja heidän kolmea maahanmuuttaja asiakasta. Organisaation näkökulmaa edusti johtava sosiaalityöntekijä. Tutkimukseni osoitti, että maahanmuuttotyössä työskentelevät sosiaalityöntekijät kehystävät monella eri tavalla työtään, jossa maahanmuuttaja on aina kotouttamisen keskiössä. Lisääntyvien asiakasmäärien ja taloudellisten priorisointipaineiden vuoksi maahanmuuttotyö koetaan usein uuvuttavana ja raskaana, mutta kotouttamistyötä tehdään asiantuntevasti ja hallitusti organisaation sille asettamien käytännön reunaehdoin. Kotouttamistyö on välillistä kotouttamista ja mielekkään toimintaympäristön luomista maahanmuuttajalle, jossa usein tärkein sosiaalisemotionaalinen tuki jää muiden konkreettisempien kotouttamistavoitteiden varjoon. Tärkeimmiksi työtä ohjaaviksi kehyksiksi nousivat käytännöllinen kehys, hallinnan kehys ja asiantuntijakehys. Sosiaalityötä yhteiskunnallisena vallankäyttäjänä leimaavat organisaation asettamat kotouttamistavoitteet, byrokraattiset käytänteet ja vallan- ja kontrollin ulottuvudet, jossa vastuu kotoutumisesta jää myös maahanmuuttaja asiakkaalle itselleen. Tutkimus osoitti, että kotouttamistyön kehykset ovat liikkuvia, päällekkäisiä ja niitä vaihdellaan ja muutetaan tilannekohtaisesti tarpeen mukaan. Maahanmuuttaja asiakkaiden ja organisaation kotouttamiskehysten asettuminen suhteessa sosiaalityöntekijöiden kehyksiin ei ole ristiriidatonta, vaan eri kehysten välillä ja sisällä ilmeni ristiriitoja. Maahanmuuttaja asiakkaat ovat selviytyjiä, jotka edistävät aktiivisesti omia kotoutumistavoitteitaan ja usein hyvin vähälläkin tuella kotoutuvat suomalaiseen yhteiskuntaan. Kehysten pohjalta sosiaalipalvelutoimistojen monikulttuurinen maahanmuuttotyö näyttäytyy monista uhkatekijöistä huolimatta monitasoisena, ristiriitaisena ja palkitsevana työnä, jossa voi päästä lähelle asiakasta suoraan ja aitoon vuorovaikutukseen, ja jossa maahanmuuttajalle avautuu uusi mahdollisuus.

Avainsanat: Maahanmuuttotyö, Erving Goffman, kehys, kehysanalyysi, sosiaalityön etiikka, kotouttaminen