Kunnia, etnisyys ja kulttuuri : sosiaalityöntekijöiden käsityksiä kunniaan liittyvästä väkivallasta

Abstract

Tämän sosiaalityön pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää minkälaisia käsityksiä sosiaalityöntekijöillä on kunniaan liittyvästä väkivallasta. Tutkielman tavoitteena on ymmärtää miten kulttuuriset odotukset vaikuttavat kunniaan liittyvän väkivallan tilanteiden määrittelyyn sosiaalityön käytännöissä.

Tutkimuksen lähtökohtana voidaan pitää intersektionaalista naistutkimusta, mikä tarkoittaa, että analyysissa otetaan huomioon sukupuolen lisäksi myös muita naisten elämässä toiseutta tuottavia tekijöitä. Tutkimuksessa intersektionaalinen näkökulma toimii kyseenalaisten universaalit naiseuden kokemuskategoriat ja nostaa muut yksilöitä läpäisevät erot tarkastelun kohteeksi. Tutkielmani lähtökohta on hermeneuttinen, millä tarkoitan sellaista ymmärtämisen tapaa, jossa todellisuuden tulkinta perustuu kulttuuriseen esiymmärrykseen.

Tutkimuksen aineisto on kerätty marras-joulukuussa 2016. Ensimmäinen osa aineistoa kerättiin puolistrukturoidulla internetpohjaisella kyselylomakkeella, jonka nimesin “Kunniaan liittyvän väkivallan kohtaaminen sosiaalityössä”. Toinen osa aineistosta koostuu sosiaalityöntekijöiden haastatteluista. Nämä eri osat kokosin yhteen ja käsittelen niitä yhtenä aineistona. Tutkimuksen analyysimenetelmänä on teoriaohjaava sisällönanalyysi, jonka avulla aineistosta etsittiin erilaisia kunniaan liittyvään väkivaltaan liitettyjä käsityksiä.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että ammattilaiset yhdistävät kunniaan liittyvän väkivallan etnisyyteen sekä maahanmuuttajataistaisten muslimeiden erilaiseen kulttuuriin. Muodostin aineiston perusteella kolme keskeistä käsitystä, jotka asettuvat toisiinsa nähden jatkumolle. Tutkittavat tulkitsivat kunniaan liittyvää väkivaltaa etnisyydestä ja erilaisesta kulttuurista käsin, jolloin suomalaisen ja maahan muualta muuttaneiden välille muodostui vahva vastakkainasettelu “meidän” ja “heidän” välille. Kunniaan liittyvän väkivallan kuvattiin olevan seurausta kahden erilaisen kulttuurin yhteentörmäyksestä. Tutkimuksen tuloksista voi päätellä, että sosiaalityöntekijät tulkitsevat kunniaan liittyvää väkivaltaa sukupuolittuneilla oletuksilla naisen asemasta verraten sitä pohjoismaiseen tasa-arvoon. Naiset ja tytöt oletettiin yleisesti vailla toimijuutta oleviksi kotikulttuurinsa uhreiksi, jolloin kunniaan liittyväksi väkivallaksi määriteltiin kaikenlainen tyttärien valinnanvapauden ja itsenäisyyden rajoittaminen.