Nopean nimeämisen tehtävien yhteys lukutaidon kehitykseen alakoulun 1.-2. luokilla

Abstract

Lukutaidon kehityksen taustatekijöihin on liitetty fonologinen tietoisuus (esim. Holopainen, Ahonen, Tolvanen, & Lyytinen, 2000) ortografinen prosessointi (esim. Ehri, 1987) ja nopean nimeämisen taidot (esim. Landerl & Wimmer, 2008). Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten nopean nimeämisen (RAN) tehtävät olivat yhteydessä lukutaitoon ja sen kehitykseen. Tutkimus koostui Jyväskylän yliopiston Lasten luku- ja laskutaidon sujuvuus –hankkeen (FLARE) tutkimusaineistosta. Tässä tutkimuksessa käytetty lukutaidon, kognitiivisten taustataitojen ja nopean nimeämisen tehtävien aineisto kerättiin huhtikuussa 2016 ja lokakuussa 2016 viidestä eri keskisuomalaisesta koulusta. Tässä tutkimuksessa oli mukana RAN-tehtävien lisäksi neljä lukutaitoa mittaavaa tehtävää sekä kognitiivisista taustatekijöistä artikulaationopeus, prosessointinopeus, fonologinen tietoisuus ja työmuisti. Aineiston analyysi suoritettiin käyttäen hierarkkista lineaarista regressioanalyysia. Ensimmäisellä luokalla kognitiiviset taustatekijät ja RAN-tehtävät selittivät lähes puolet lukutaidosta. RAN-kirjaimet ja RAN-numerot olivat vahvimmin yhteydessä lukutaitoon, kun taas RAN-esineet ei ollut lainkaan yhteydessä lukutaitoon. Toisella luokalla ainoastaan ensimmäisen luokan lukutaito säilyi merkitsevänä selittäjänä lukutaitoa mittaavissa tehtävissä. Tämän tutkimuksen mukaan ensimmäisellä luokalla saavutettu lukutaidon taso ennusti vahvasti toisen luokan lukutaidon tasoa, jolloin opetuksessa tulisi kiinnittää huomiota lukutaidon opetukseen juuri ensimmäisellä luokalla. Koska lukutaidon taso määräytyy ensimmäisen luokan taitotason mukaan toisellakin luokalla, jatkotutkimuksena voisi olla, millainen yhteys ensimmäisen luokan lukutaidolla on lukutaidon tasoon ylemmillä luokilla.