dc.contributor.advisor | Uusitalo, Roope | |
dc.contributor.author | Reinikainen, Rasmus | |
dc.date.accessioned | 2017-05-09T14:38:10Z | |
dc.date.available | 2017-05-09T14:38:10Z | |
dc.date.issued | 2016 | |
dc.identifier.other | oai:jykdok.linneanet.fi:1700626 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/53848 | |
dc.description.abstract | Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan koulutuksen palkkavaikutusta Suomessa vuosien 1990-2010 välillä, ja tutkitaan erityisesti ammatillisen kou-lutuksen merkitystä. Työtäni motivoivat tuloerot, työmarkkinoiden rakenne-muutokset ja ammatillisen koulutuksen uudistus. Teoriapohjana ovat inhimil-lisen pääoman teoria ja Mincerin palkkafunktio, ja tutkimuksessa sivutaan myös osaamista suosivaa teknologista kehitystä. Lisäksi tutkimuksessani pohditaan opintojen keskeyttämistä ja paneudutaan perusasteen merkityk-seen Suomessa.
Tutkimus toteutetaan estimoimalla Mincerin palkkafunktiota ja aineistona käytetään Tilastokeskuksen yksinkertaistettua työssäkäyntiaineistoa (FLEED). Lisäkoulutusvuoden bruttopalkkavaikutuksen lisäksi tarkastellaan eri koulu-tusasteiden palkkapreemioita ja paneudutaan erityisesti ammatillisen koulu-tuksen palkkavaikutukseen.
Tuloksieni mukaan vuonna 2010 lisäkoulutusvuoden bruttopalkkavaikutus on 9,9-11 % ja ammattikoulupreemio n. 13 %. Yleisesti ammatillinen koulutus ei nosta keskipalkkaa merkittävästi perusasteeseen verrattuna, mutta työllisty-minen on todennäköisempää. Toinen yleinen havainto on se, että korkeakou-lututkinnot ovat palkkanäkökulmasta huomattavasti kannattavampia kuin ammatillinen koulutus, sillä esimerkiksi vuonna 2010 ylemmän korkeakoulu-tutkinnon preemio on n. 74 %. Näyttäisi siltä, että naisille koulutuksen palk-kavaikutus on suurempi kuin miehille, mutta miehet hyötyvät koulutusinves-toinnistaan enemmän kuin naiset, koska miesten keskipalkat ovat suurem-mat. Huomataan myös ammatillisen koulutuksen aseman korostuneen 20–30-vuotiaiden keskuudessa perusasteeseen verrattuna. | fi |
dc.format.extent | 1 verkkoaineisto (58 sivua) | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fin | |
dc.rights | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.rights | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.subject.other | Koulutus | |
dc.subject.other | Koulutuksen tuotto | |
dc.subject.other | Inhimillisen pääoman teoria | |
dc.subject.other | Mincerin palkka-funktio | |
dc.subject.other | Perusaste | |
dc.subject.other | Toinen aste | |
dc.subject.other | Keskiaste | |
dc.subject.other | Tuloerot | |
dc.subject.other | Ammatillinen koulutus | |
dc.title | Kannattaako Suomessa kouluttautua ammatilliselle toiselle asteelle? : koulutuksen palkkavaikutus vuosina 1990-2010 | |
dc.title.alternative | Koulutuksen palkkavaikutus vuosina 1990-2010 | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201705092257 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Kauppakorkeakoulu | fi |
dc.contributor.tiedekunta | School of Business and Economics | en |
dc.contributor.laitos | Taloustieteet | fi |
dc.contributor.laitos | Business and Economics | en |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | Kansantaloustiede | fi |
dc.contributor.oppiaine | Economics | en |
dc.date.updated | 2017-05-09T14:38:11Z | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | fi |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 2041 | |
dc.subject.yso | koulutus | |
dc.subject.yso | henkinen pääoma | |
dc.subject.yso | palkat | |
dc.subject.yso | perusasteen koulutus | |
dc.subject.yso | toisen asteen koulutus | |
dc.subject.yso | keskiasteen koulutus | |
dc.subject.yso | tuloerot | |
dc.subject.yso | ammatillinen koulutus | |
dc.subject.yso | tuotto | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.type.okm | G2 | |