Show simple item record

dc.contributor.advisorUusitalo, Roope
dc.contributor.authorReinikainen, Rasmus
dc.date.accessioned2017-05-09T14:38:10Z
dc.date.available2017-05-09T14:38:10Z
dc.date.issued2016
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1700626
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/53848
dc.description.abstractTässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan koulutuksen palkkavaikutusta Suomessa vuosien 1990-2010 välillä, ja tutkitaan erityisesti ammatillisen kou-lutuksen merkitystä. Työtäni motivoivat tuloerot, työmarkkinoiden rakenne-muutokset ja ammatillisen koulutuksen uudistus. Teoriapohjana ovat inhimil-lisen pääoman teoria ja Mincerin palkkafunktio, ja tutkimuksessa sivutaan myös osaamista suosivaa teknologista kehitystä. Lisäksi tutkimuksessani pohditaan opintojen keskeyttämistä ja paneudutaan perusasteen merkityk-seen Suomessa. Tutkimus toteutetaan estimoimalla Mincerin palkkafunktiota ja aineistona käytetään Tilastokeskuksen yksinkertaistettua työssäkäyntiaineistoa (FLEED). Lisäkoulutusvuoden bruttopalkkavaikutuksen lisäksi tarkastellaan eri koulu-tusasteiden palkkapreemioita ja paneudutaan erityisesti ammatillisen koulu-tuksen palkkavaikutukseen. Tuloksieni mukaan vuonna 2010 lisäkoulutusvuoden bruttopalkkavaikutus on 9,9-11 % ja ammattikoulupreemio n. 13 %. Yleisesti ammatillinen koulutus ei nosta keskipalkkaa merkittävästi perusasteeseen verrattuna, mutta työllisty-minen on todennäköisempää. Toinen yleinen havainto on se, että korkeakou-lututkinnot ovat palkkanäkökulmasta huomattavasti kannattavampia kuin ammatillinen koulutus, sillä esimerkiksi vuonna 2010 ylemmän korkeakoulu-tutkinnon preemio on n. 74 %. Näyttäisi siltä, että naisille koulutuksen palk-kavaikutus on suurempi kuin miehille, mutta miehet hyötyvät koulutusinves-toinnistaan enemmän kuin naiset, koska miesten keskipalkat ovat suurem-mat. Huomataan myös ammatillisen koulutuksen aseman korostuneen 20–30-vuotiaiden keskuudessa perusasteeseen verrattuna.fi
dc.format.extent1 verkkoaineisto (58 sivua)
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.otherKoulutus
dc.subject.otherKoulutuksen tuotto
dc.subject.otherInhimillisen pääoman teoria
dc.subject.otherMincerin palkka-funktio
dc.subject.otherPerusaste
dc.subject.otherToinen aste
dc.subject.otherKeskiaste
dc.subject.otherTuloerot
dc.subject.otherAmmatillinen koulutus
dc.titleKannattaako Suomessa kouluttautua ammatilliselle toiselle asteelle? : koulutuksen palkkavaikutus vuosina 1990-2010
dc.title.alternativeKoulutuksen palkkavaikutus vuosina 1990-2010
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201705092257
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaKauppakorkeakoulufi
dc.contributor.tiedekuntaSchool of Business and Economicsen
dc.contributor.laitosTaloustieteetfi
dc.contributor.laitosBusiness and Economicsen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineKansantaloustiedefi
dc.contributor.oppiaineEconomicsen
dc.date.updated2017-05-09T14:38:11Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi2041
dc.subject.ysokoulutus
dc.subject.ysohenkinen pääoma
dc.subject.ysopalkat
dc.subject.ysoperusasteen koulutus
dc.subject.ysotoisen asteen koulutus
dc.subject.ysokeskiasteen koulutus
dc.subject.ysotuloerot
dc.subject.ysoammatillinen koulutus
dc.subject.ysotuotto
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record