"Ihmiset päättivät jäädä asumaan keskelle kukkaniittyä ja siellä ne elivät elämänsä loppuun asti onnellisina." : verbit lasten kertomissa saduissa
Tutkimuksessani tarkastelen STAKESin koordinoiman Lapset kertovat -hankkeen kautta kerättyjä 3.‒4. -luokkalaisten lasten satuja. Tavoitteenani on selvittää, millaisia verbejä lapset käyttävät saduissaan ja miten tulokset suhteutuvat lasten kielenkehitykseen kirjoitetun kielen osalta tehtyihin tutkimuksiin. Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Millaisia verbejä lapset käyttävät saduissaan ja millaisiin semanttisiin luokkiin ne jakautuvat?, 2. Hallitsevatko lapset kertomissaan saduissa sellaisten verbien käytön, joiden hallinta kirjoitetussa kielessä tuottaa vielä ongelmia?
Useat kirjoitetun kielen hallintaan liittyvät aiemmat tutkimukset ovat keskittyneet verbisanaston tutkimiseen (ks. esim. Pajunen 2012), minkä vuoksi verbien rajaaminen tutkimukseni keskiöön myös puhutun kielen osalta on luontevaa sekä relevanttia. Verbisemantiikka rajautui tutkimukseni näkökulmaksi myös siitä syystä, että verbit ovat keskeinen sanaluokka suomen kielessä predikaattiverbin muodostaessa lauseen ytimen.
Aineistoni verbien semanttinen luokittelu nojautuu Anneli Pajusen luomaan analyysikehikkoon, joka pohjautuu verbien argumenttirakenteeseen. Pajunen on luokitellut verbit kahteen pääluokkaan: primäärisiin ja sekundaarisiin, josta primääriset verbit jakautuvat edelleen A-ryhmän konkreettisia ja B-ryhmän abstraktimpia asiantiloja kielentäviin verbeihin. Näiden luokkien alle verbit jakautuvat alaluokkiin niiden semanttisten ominaisuuksiensa perusteella. Olen jakanut aineistostani löytyvät verbit näiden luokkien perusteella ryhmiin ja verrannut verbien osuuksia kussakin ryhmässä kirjoitetun kielen osalta saatuihin tuloksiin kielenkehityksen kannalta.
Tutkimuksessani selvisi, että lapset käyttävät saduissaan eniten primääri A-ryhmään kuuluvia verbejä, jotka kielentävät erilaista tilaa, liikettä, tekoa, tapahtumaa ja muutosta. Näiden verbien osuus kaikista saduissa esiintyneistä predikaattiverbeistä oli 76,3 %. Primääri B-ryhmän verbien esiintymä kaikista predikaattiverbeistä oli vain 22,3%. Suurimman B-ryhmän alaluokan muodostivat kognitioverbit. Sekundaariverbejä löytyi todella vähän, niiden osuus aineistossani oli vain 1,4%. Tulokset olivat pääosin yhteneväisiä kirjoitetun kielen osalta, eli näyttäisi siltä, että lapset käyttävät samankaltaisia verbejä sekä puhutussa että kirjoitetussa kielessä.
Vaikka tutkimukseni onkin melko suppea, eivätkä sen tulokset ole sellaisenaan yleistettävissä, toimii se mielestäni hyvänä ponnahduslautana uusille jatkotutkimuksille myöhäisen puhutun kielen hallinnasta lasten osalta. Yksi mielenkiintoinen jatkotutkimuskysymys olisikin selvittää, löytyykö verbien hallinnasta eroja tyttöjen ja poikien väliltä puhutun kielen osalta.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [5362]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Olipa kerran elämänsä loppuun asti : aikuisen sadutustilanteen tekstintuottamisen ohjauskäytänteiden tarkastelua ja soveltamista esi- ja alkuopetuksen konteksteissa
Murtomäki, Maija (2017)Tutkimuksen tavoitteena on keskustelunanalyysin keinoin selvittää, miten aikuisen ohjaustoiminta vaikuttaa lapsen tekstintuottamiseen sadutustilanteessa. Sadutustilanteen tarkoituksena on antaa kertojalle mahdollisuus ... -
Mulla on ei aikaa : olla-verbin käytön kehittyminen oppijan puheessa
Alila, Jaana (2012)Tiivistelmä – Abstract Tutkimuksessani selvitän, millä tavalla olla-verbin käyttö kehittyy oppijan puheessa ensimmäisen suomen kielen opiskeluvuoden aikana. Lisäksi selvitän, millä tavalla käytön kehittyminen näkyy ... -
Coda-lasten osoitukset viittomakielisissä ja suomenkielisissä keskusteluissa
Veikkolainen, Laura (2019)Tarkastelen maisterintutkielmassani kaksimodaalisesti kaksikielisten coda-lasten (children of deaf adults) sekä heidän viittomakielisten vanhempiensa ja suomenkielisen aikuisen vuorovaikutustilanteita. Analysoin lasten ... -
Musiikkiterapian interventiot lasten kielellisen kuntoutuksen tukena : integroiva kirjallisuuskatsaus
Taipale, Marianne (2020)Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on tutkia, mitä eri musiikkiterapian interventioita 2010-luvulla on hyödynnetty lasten kielellisen kuntoutuksen tukena, ja mitä tuloksia eri menetelmien käytöstä on saatu. Tutkimus ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.