Show simple item record

dc.contributor.authorKuosmanen, Raija
dc.date.accessioned2017-04-20T05:18:56Z
dc.date.available2017-04-20T05:18:56Z
dc.date.issued1997
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1695014
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/53633
dc.description.abstractTämä tutkielma on deskriptiivis-kontrastiivinen tutkimus suomen ja ranskan välillä. Tarkoituksena oli etsiä arvelemisen ilmaisimet Toivo Pekkasen kahdesta teoksesta ja niiden ranskannoksista. Arvelevat väitteet edustavat episteemistä modaliteettia, joka antaa ilmaukselle merkityksen ’mahdollinen’ tai ’todennäköinen’. Vertailun avulla olen pyrkinyt löytämään ne lingvistiset keinot, joilla ranskassa ilmaistaan episteemistä modaliteettia. Tutkimukseni kohteena olivat ranskan futuuri, suomen synteettinen potentiaali ja analyyttistä potentiaalia edustavat epävarmuuden adverbit ’ehkä’, ’kai’, ’kenties’ sekä arvelua ilmaiseva konditionaali. Synteettisellä potentiaalilla tarkoitetaan suomen potentiaali-modusta, analyyttisellä useampien sanojen muodostamaa arvelua. Suomessa ilmaistaan episteemistä modaliteettia kahdellakin moduksella: potentiaalilla ja konditionaalilla, kun taas ranskan ainoa modus arvelun ilmaisemiseen on konditionaali. Toisaalta ranskan indikatiivin aikamuodolla, futuurilla, pystytään ilmaisemaan samaa kuin suomen synteettisellä potentiaalilla. Käytetyin keino suomen potentiaalin kääntämiseen oli ranskassa perifraasi ’devoir’ + infinitiivi. Futuurin ja konditionaalin lisäksi ranska turvautuu modaalisiin adverbeihin kuten ’peut-être’ tai arveleviin performatiiviverbeihin (Je pense que). Ranskan futuuri soveltuu myös suomen arvelevan konditionaalin käännökseksi. Futuurilla kääntyy myös modaaliverbin ’voida’ ilmaisema todennäköisyys. Konditionaalissa oleva ’voida’ + infinitiivi on mahdollista ranskantaa pelkällä pääverbin konditionaalilla. Molempien kielten konditionaaleihin liittyy usein arvelun adverbi. Arvelua ilmaisevista adverbeista käytetyimmät ovat ’ehkä’ ja sen ranskalainen vastine ’peut-être’. Ehkä-sanan käännöksinä esiintyivät lisäksi ’sans doute’, ’devoir’ ja ’pouvoir’. Adverbille ’kai’ löytyi eniten käännösvariantteja: ’peut-être’, ’sans doute’, ’probablement’, futuuri, ’devoir’ ja ’Je pense que’. Kenties-sanalla oli kaksi käännösvaihtoehtoa: ’peut-être’ ja ’pouvoir’. Episteemisen modaliteetin käyttö on suomessa runsaampaa ja ilmaisukeinoja enemmän kuin ranskassa. Suomalainen lause saattaa sisältää kaksi tai kolmekin arvelun elementtiä. Niitä ei ranskassa aina käännetä, mutta ne tulevat ymmärretyiksi kontekstin avulla. Suomen synteettisen potentiaalin käyttö on vähenemässä, kun taas analyyttista potentiaalia käytetään runsaasti sekä suomessa että ranskassa.
dc.format.extent1 verkkoaineisto (65 sivua)
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofre
dc.subject.othermodus
dc.subject.othermodaliteetti
dc.subject.otherepisteeminen modaliteetti
dc.subject.othersynteettinen potentiaali
dc.subject.otherarvelua ilmaisevat adverbit
dc.titleAssertions conjecturales dans deux œuvres de Toivo Pekkanen
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201704202024
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanitiesen
dc.contributor.laitosKielten laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Languagesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineRomaaninen filologiafi
dc.contributor.oppiaineRomance Philologyen
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi307
dc.subject.ysotapaluokat
dc.subject.ysopotentiaali
dc.subject.ysokonditionaali
dc.subject.ysoadverbit
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record