Assertions conjecturales dans deux œuvres de Toivo Pekkanen

Abstract

Tämä tutkielma on deskriptiivis-kontrastiivinen tutkimus suomen ja ranskan välillä. Tarkoituksena oli etsiä arvelemisen ilmaisimet Toivo Pekkasen kahdesta teoksesta ja niiden ranskannoksista. Arvelevat väitteet edustavat episteemistä modaliteettia, joka antaa ilmaukselle merkityksen ’mahdollinen’ tai ’todennäköinen’. Vertailun avulla olen pyrkinyt löytämään ne lingvistiset keinot, joilla ranskassa ilmaistaan episteemistä modaliteettia. Tutkimukseni kohteena olivat ranskan futuuri, suomen synteettinen potentiaali ja analyyttistä potentiaalia edustavat epävarmuuden adverbit ’ehkä’, ’kai’, ’kenties’ sekä arvelua ilmaiseva konditionaali. Synteettisellä potentiaalilla tarkoitetaan suomen potentiaali-modusta, analyyttisellä useampien sanojen muodostamaa arvelua. Suomessa ilmaistaan episteemistä modaliteettia kahdellakin moduksella: potentiaalilla ja konditionaalilla, kun taas ranskan ainoa modus arvelun ilmaisemiseen on konditionaali. Toisaalta ranskan indikatiivin aikamuodolla, futuurilla, pystytään ilmaisemaan samaa kuin suomen synteettisellä potentiaalilla. Käytetyin keino suomen potentiaalin kääntämiseen oli ranskassa perifraasi ’devoir’ + infinitiivi. Futuurin ja konditionaalin lisäksi ranska turvautuu modaalisiin adverbeihin kuten ’peut-être’ tai arveleviin performatiiviverbeihin (Je pense que). Ranskan futuuri soveltuu myös suomen arvelevan konditionaalin käännökseksi. Futuurilla kääntyy myös modaaliverbin ’voida’ ilmaisema todennäköisyys. Konditionaalissa oleva ’voida’ + infinitiivi on mahdollista ranskantaa pelkällä pääverbin konditionaalilla. Molempien kielten konditionaaleihin liittyy usein arvelun adverbi. Arvelua ilmaisevista adverbeista käytetyimmät ovat ’ehkä’ ja sen ranskalainen vastine ’peut-être’. Ehkä-sanan käännöksinä esiintyivät lisäksi ’sans doute’, ’devoir’ ja ’pouvoir’. Adverbille ’kai’ löytyi eniten käännösvariantteja: ’peut-être’, ’sans doute’, ’probablement’, futuuri, ’devoir’ ja ’Je pense que’. Kenties-sanalla oli kaksi käännösvaihtoehtoa: ’peut-être’ ja ’pouvoir’. Episteemisen modaliteetin käyttö on suomessa runsaampaa ja ilmaisukeinoja enemmän kuin ranskassa. Suomalainen lause saattaa sisältää kaksi tai kolmekin arvelun elementtiä. Niitä ei ranskassa aina käännetä, mutta ne tulevat ymmärretyiksi kontekstin avulla. Suomen synteettisen potentiaalin käyttö on vähenemässä, kun taas analyyttista potentiaalia käytetään runsaasti sekä suomessa että ranskassa.