Ilmisubjektin esiintyvyys kirjoitetussa oppijansuomessa

Abstract

Tämä maisterintutkielma selvittää ilmisubjektin esiintyvyyttä kirjoitetussa oppijansuomessa. Tutkimus on aihealueeltaan suomi toisena kielenä -tutkimusta. Ilmisubjektin käyttöä kirjoitetussa oppijansuomessa ei ole vastaavanlaisesti tutkittu. Tutkimus pyrkii selvittämään, miten ilmisubjekti esiintyy yksikön 1. persoonassa Eurooppalaisen viitekehyksen (EVK) eri taitotasoilla. Lisäksi tutkitaan sitä, esiintyykö ilmisubjekti poikkeavasti eri semanttisissa verbiluokissa. Myös selvitetään, vaikuttaako verbin esiintymisfrekvenssi siihen, kuinka usein verbi on ilmisubjektillinen.

Ilmisubjektilla tarkoitetaan persoonamuotoisen verbin yhteyteen ilmipantua pronominisubjektia. Tutkimuksessa on eroteltu aineiston yksikön 1. persoonan verbit seuraaviin semanttisiin luokkiin: tila, teko ja muutos, liike, puhe, psykologinen tila ja prosessi, perpektio, abstraktit ja kielto.

Toinen kieli on kielenoppijan ensikielestä poikkeava kieli, jota hän oppii opittavan kielen käyttöympäristössä. Oppijankieli on kielenoppijan toisen kielen tuotosta, jossa on useita kehitysvaiheita. Oppijankielen tuotosta voi-daan mitata EVK:n taitotasoilla.

Tutkimusaineistona toimii Jyväskylän yliopiston Topling-hankkeen suomenkielinen aineisto. Aineistoa on kerätty suomalaisissa ala- ja yläkouluissa sekä lukioissa suomea toisena kielenä opiskelevilta oppilailta. Aineiston tekstit on arvosteltu EVK:n taitotasoille A1–C2.

Tutkimusta on tehty aineistopohjaisena korpustutkimuksena. Tutkimuksessa ilmenee, että ilmisubjektin esiinty-vyys vähenee tasaisesti, kun taitotaso nousee. Eri semanttisten verbiluokkien välillä on myös eroavaisuuksia: ilmisubjektia esiintyy eniten teko- ja muutosverbeissä sekä liikeverbeissä, vähiten tilaverbeissä ja abstrakteissa verbeissä. Verbin esiintymisfrekvenssi vaikuttaa osassa semanttisia verbiluokkia niin, että frekventeimmät verbit ovat vähemmän ilmisubjektillisia kuin vähemmän esiintyvät. Kaikki frekventeimmät verbit eivät kuitenkaan ole selkeästi heikosti ilmisubjektillisia.

Lisätutkimusta on mahdollista tehdä esimerkiksi siitä, miten eri tekstilajeissa ilmisubjektia käytetään. Myös S2-oppimateriaalien vaikutusta ilmisubjektin käyttöön olisi hedelmällistä tarkastella. Lisäksi mielenkiintoista olisi myös selvittää, poikkeaako ilmisubjektin käyttö natiivien ja suomenoppijoiden kirjoituksissa toisistaan eri kehitysvaiheissa. Erityisen kiinnostavaa olisi tietää, käyttävätkö natiivit 2.–4. luokkalaiset juurikaan vähemmän ilmisubjektia kuin suomenoppijat.