Esiopetusvuoden palvelukokonaisuudet lasten hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden näkökulmista

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaisia palvelukokonaisuuksia esiopetusikäisten opetuksen ja hoidon järjestelyt Suomessa muodostavat sekä tarkastella niitä lasten hyvinvoinnin sekä keskinäisen yhdenvertaisuuden näkökulmista. Hyvinvoinnin kuvaajina käytettiin vuorovaikutukseen vaikuttavia tekijöitä sekä opetuksen ja hoidon pysyvyyttä. Tutkimus toteutettiin osana Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa CHILDCARE-hanketta. Aineisto koostui kymmenestä varhaiskasvatuksen esimiehen puhelinhaastattelusta, joissa saatiin tietoa yhteensä kahdentoista kunnan esiopetuksen ja hoidon järjestelyistä. Aineistoa analysoitiin sisällönanalyyttisin menetelmin. Tutkimus osoitti, että kunnissa oli käytössä suuri määrä erilaisia esiopetusikäisten opetuksen ja hoidon palvelukokonaisuuksia. Palvelukokonaisuudet erosivat toisistaan lasten hyvinvoinnin näkökulmasta erityisesti yksittäisen lapsen opetuksen ja hoidon pysyvyyden osalta: esiopetus ja sitä täydentävä hoito voitiin järjestää yhdessä, kahdessa tai jopa kolmessa eri ryhmässä. Ryhmät saatettiin järjestää myös eri paikoissa. Lisäksi eroja löydettiin vuorovaikutussuhteisiin vaikuttavissa tekijöissä. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että esiopetusvuoden palvelujen järjestämiseen ei ole tällä hetkellä Suomessa yhtä vakiintunutta tapaa, vaan vaihtelut ovat suuria sekä kuntien välillä että niiden sisällä. Tämän vuoksi myös esiopetusikäisten lasten yhdenvertaisuus hyvinvoinnin ja koulutuksellisen tasa-arvon näkökulmista voi olla vaarassa.