Kun äiti käyttää väkivaltaa : lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden näkemyksiä
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella äitien lapsiinsa kohdistamaa väkivaltaa
ilmiönä. Tutkimusaineiston olen kerännyt haastattelemalla kahdessa eri kaupungissa
työskenteleviä kuutta lastensuojelun sosiaalityöntekijää. Tutkielmastani valmistui ensin
työn teoreettinen viitekehys, jonka jälkeen toteutin haastatteluaineiston keräämisen.
Haastatteluiden tuottaman tiedon avulla yritän vastata alla oleviin asettamiini
tutkimusongelmiini. Kuinka usein ja millaisena ilmiönä naisten lapsiinsa kohdistama
väkivalta näkyy lastensuojelussa? Määrittyykö ilmiö yhteiskunnassa sosiaaliseksi
ongelmaksi? Millaisia seurauksia väkivallasta nähdään olevan? Millaista apua naiset ja
lapset tarvitsevat? Miten naisia yritetään yhteiskunnassa auttaa ja millaisia haasteita
auttamiseen nähdään liittyvän? Miten yhteiskunnallinen vastuu väkivaltatyössä
jakaantuu eri toimijoiden ja viranomaisten kesken? Mitä asialle pitäisi tehdä, kenen
pitäisi tehdä ja millaisin keinoin? Miten viranomaisyhteistyö toimii? Millaisia hyviä ja
huonoja käytänteitä nähdään olevan? Haastattelut olen analysoinut aineistolähtöisesti
sisällön analyysillä huomioiden tutkimuskirjallisuudessakin esitettyjä näkemyksiä.
Pääteemoiksi haastatteluissa ja analyysissäni muodostuivat sosiaalityöntekijöiden
kokemat haasteet väkivallan tunnistamisessa ja sanoittamisessa, väkivaltaisen naisen
avun hakemisen haasteet, yhteiskunnallinen vastuu ilmiöstä, auttamispalveluiden
saatavuus ja monipuolisuus sekä viranomaisyhteistyö ilmiön parissa. Haastateltujen
sosiaalityöntekijöiden mukaan naisten lapsiinsa kohdistaman väkivalta ei ole niin
marginaalinen ilmiö kuin yleisesti oletetaan. Haastatellut kuvasivat naisen lapseen
kohdistamaa väkivaltaa vaietuksi ja paheksutuksi ilmiöksi, johon on sen vuoksi vaikea
hakea ja saada apua. Naisten auttamisessa olennaista olisi haastateltujen mielestä
monipuolisesti ja riittävästi resursoidut peruspalvelut, joista löytyisi myös väkivaltatyön
erikoisosaamista. Viranomaisyhteistyötä sosiaalityöntekijät haluaisivat kehittää
selkeämpään ja avoimempaan suuntaan.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29626]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Lapsille aiheutuneiden väkivallan vaikutusten tunnistaminen ryhmämuotoisessa tekijäinterventiossa
Rantanen, Adeliina; Holkkola, Katinka (2024)Tämän Pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tarkastella sitä, miten isät tunnistavat väkivaltansa vaikutuksia lapsiin ja isän ja lapsen suhteeseen. Koska aiempi tutkimus aiheesta on vähäistä ja keskittynyt pääosin ... -
Sijoitettujen lasten väkivallan kokemukset lastensuojelun sijaishuollon asiakirjoissa
Oikarinen, Tiia (2019)Tämän tutkimuksen tehtävänä on selvittää kuinka sijoitettujen lasten väkivaltakokemukset näkyvät lastensuojelun sijaishuollon asiakirjoissa. Tutkimus on osa vuosina 2009-2014 käynnissä ollutta Pelastakaa Lapset ry:n ja ... -
Vanhemman lapseen kohdistamaa väkivaltaa kokeneiden kokemuksia selviytymisestä
Keskinen, Emilia (2023)Suomessa noin joka kolmas lapsi on kokenut aikuisuuteen mennessä väkivaltaa vanhempansa taholta. Vanhemman lapseen kohdistama väkivalta on erityisen haitallista lapsen kehitykselle, minkä lisäksi se altistaa lapsen esimerkiksi ... -
Miessukupuoli ja maskuliinisuus väkivaltatyössä : väkivaltatyöntekijöiden näkemyksiä mieheydestä, maskuliinisuudesta ja parisuhdeväkivallan osapuolten auttamisesta
Österberg, Veli-Matti (2020)Tässä tutkielmassa käsittelen mieheyttä ja maskuliinisuutta väkivaltatyön kontekstissa. Tarkoituksena on selvittää väkivaltatyöntekijöiden näkemyksiä mieheydestä, maskuliinisuudesta ja parisuhdeväkivallan osapuolten ... -
"Musta raivo" : mustasukkaisuuteen liittyvät puheenvuorot väkivallan tekijöille suunnatussa interventiossa
Huttu-Hiltunen, Ronja; Kortelainen, Liisa (2021)Mustasukkaisuuden on todettu olevan yhteydessä aggressiiviseen käytökseen ja se on riskitekijä lähisuhdeväkivallalle. Mustasukkaisuus on myös yksi yleinen väkivallan tekijöiden antama perustelu lähisuhdeväkivallalle. Useissa ...