Maahanmuuttajan toimijuuden kielellinen rakentuminen ja kielenoppimisen mahdollisuudet ravintola-alan työssä

Abstract

Tutkimus tarkastelee, miten maahanmuuttajan toimijuus rakentuu ravintola-alan työssä ja millaisia kielenoppimisen mahdollisuuksia ravintola-ala tarjoaa. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, joka on toteutettu etnografisella tutkimusotteella. Tutkimusaineistona on kahden ravintola-alalla työskennelleen maahanmuuttajan haastattelut, heidän suomenkielisten työtovereidensa ryhmäkeskustelu sekä autenttinen työpuheäänitte. Tutkimusmenetelminä käytettiin sisällönanalyysia ja diskurssianalyysia. Lisäksi ravintolan keittiössä nauhoitettua tallennetta analysoitiin vuorovaikutuslingvistiikasta vaikutteita ottaen. Tutkimus on osa Jyväskylän yliopiston Suomi työkielenä -hanketta. Teoreettisena viitekehyksenä on sosiokognitiivisuus, joka yhdistää Vygotskyn sosiokulttuurisuuden ja Bahtinin dialogisuuden ajatuksia. Kognitiota tarkastellaan ihmisten keskenään jakamana sosiaalisena tietona, jota voidaan tuottaa ja muokata toisten ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa. Tutkimuksen keskeinen käsite on toimijuus (agency), joka on yksilön mahdollisuus toimia tai olla toimimatta jossakin tilanteessa. Toimijuus vaikuttaa motivaatioon ja on sen vuoksi tärkeä käsite myös kielenoppimisen tutkimuksessa. Kieltä tarkastellaan myös konstruktioina. Kielen oppimisessa konstruktioiden avulla voidaan oppia rakenteita sanoja laajempina kokonaisuuksina, joissa konstruktioiden eri jäsenet voivat varioida. Konstruktioita tarkasteltiin ravintolan keittiössä nauhoitetulta työpuhetallenteelta: huomiota kiinnitettiin erityisesti subjektittomiin ilmauksiin sekä x on y- konstruktioon. Maahanmuuttajien toimijuutta voidaan joko tukea tai rajoittaa työyhteisössä. Maahanmuuttajat koetaan positiivisena työyhteisön resurssina, jos hänen kielitaidostaan tai muusta etnisestä osaamisestaan on taloudellista hyötyä kaikille. Vastaavasti maahanmuuttajan kanssa työskenteleminen voitiin esittää kuormittavana silloin, kun hänen kanssaan oli joko kieli- tai kulttuurieroista johtuvia ymmärrysongelmia. Ympäristö ja eleet sekä työn rutiinit tukevat toimijuuden rakentumista. Toimijuutta voivat rajoittaa esimerkiksi kirjalliset työtehtävät tai asiakastilanteet, jotka voivat myös olla este toimijuuden toteutumiselle. Oman haasteensa ravintola-alan työssä toimijuudelle ja kielenoppimiselle luo aikapaine, joka rajoittaa työtehtäviin ja niiden kielentämiseen käytettävää aikaa. Ravintola-alan työkielessä avustavissa työtehtävissä konstruktiot tukevat suomen kielen oppimista. Merkityksien rakentumista voi helpottaa käyttämällä samanlaisia rakenteita usein. Myös visuaalisten resurssien hyödyntäminen voi tukea toimijuutta. Maahanmuuttaja voi myös itse vaikuttaa toimijuutensa mahdollisuuksiin. Maahanmuuttajan oman toimijuuden rajoittamista saattaa motivoida työn tehokkuuden vaatimus: mikäli oma tekeminen näyttäytyy maahanmuuttajalle liian hitaana ja heikkolaatuisena, hän saattaa delegoida omia työtehtäviään muille työntekijöille, jotka suoriutuvat hänen mielestään tehtävästä nopeammin. Ravintola-alan työssä on hyvät mahdollisuudet kielen oppimiselle: keittiössä puheenaiheet ovat konkreettisia ja tarkoitteet ovat läsnä. Toisaalta työn taloudellisen tehokkuuden tavoittelun vuoksi aikapaine voi rajoittaa kielellisen vuorovaikutuksen mahdollisuuksia työssä.