Kalevalaisen jäsenkorjauksen yhteydet kävelyn biomekaniikkaan ja hermolihasjärjestelmän toimintaan

Abstract

Rutanen, Petra Maria, 2016. Kalevalaisen jäsenkorjauksen yhteydet kävelyn biomekaniikkaan ja hermolihasjärjestelmän toimintaan. Biomekaniikan pro gradu – tutkielma. Liikuntabiologian laitos. Jyväskylän yliopisto. 59 s. Alaselkäkipua kokee tutkimusten mukaan 80% väestöstä jossain vaiheessa elämäänsä, ja se on suuri terveydellinen ja sosioekonominen taakka. Alaselkäkivusta kärsivillä todetaan usein muutoksia biomekaanisessa toiminnassa sisältäen mm. muutoksia liikemalleissa, hermolihasjärjestelmän toiminnassa, lihasaktiivisuuksissa ja vartalon rotaatiossa. Alaselkäkivusta kärsiville on tehty useita tutkimuksia, joissa interventiona on erilaisia liikunta- tai hoitomuotoja. Tässä tutkimuksessa hoitomuotona oli kalevalainen jäsenkorjaus, joka on perinteinen suomalainen mobilisaatiohoito. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää hoitojen yhteys koehenkilöiden kivun tuntemukseen, hermolihasjärjestelmän toimintaan ja kävelyn aikana mitattaviin parametreihin. Koehenkilöinä tutkimuksessa oli 7 kroonisesta alaselkäkivusta kärsivää perustervettä 28-59 –vuotiasta henkilöä. Koehenkilöt kävivät kolmessa jäsenkorjaushoidossa, ja suorittivat eri kohdissa tutkimusta sarjan biomekaanisia ja toiminnallisia testejä. Koehenkilöiltä mitattiin kullakin mittauskerralla eri lihasten maksimaalinen lihasaktiivisuus, soleuslihaksen maksimaalinen voimantuottokyky, lihasaktiivisuus ja liikeanalyysi kävelyn aikana, sekä selkäydintason hermostollinen aktiivisuus. Lisäksi heille tehtiin kipukysely. Koehenkilöiden selkäkivun tuntemus aleni merkitsevästi koko seurantajakson ajan. 1. hoidon jälkeen muutos oli keskimäärin - 56,8 ± 24,1 % (p<0.05), ja 3. eli viimeisen hoidon jälkeen muutos oli - 74,8 ± 27,9 % (p<0.01.). H-refleksin syttymiseen tarvittava kynnysarvo aleni 1. hoidon jälkeen keskimäärin – 15,7 ± 22,3 %, ja 3. hoidon jälkeen muutos oli – 20,3 ± 18,2 % (p<0.05). Kävelyn aikana mitatut jalkalihasten EMG – aktiivisuudet osoittivat laskevaa trendiä erityisesti heti 1. hoidon jälkeen. Vasemman jalan tukivaiheen aikana TibR –lihaksen EMG –aktiivisuus laski -9,8 ± 9,4 % (p<0.05). Tutkimuksen perusteella kalevalainen jäsenkorjaus saattaa olla vaihtoehto mietittäessä hoitoa alaselkäkipuihin. Hoitomuoto on mielenkiintoinen lisätutkimusten kohde, ja erityisesti aihealuetta täsmällisesti suunnittelemalla ja koehenkilöjoukkoa kasvattamalla voidaan saada lisätuloksia hoitomuodon hyödyllisyydestä.

Rutanen, Petra Maria, 2016. Relation of Finnish Kalevala bone-setting to biomechanics of walking and functioning of the nervous & muscular system. Department of Biology of Sport, University of Jyväskylä, Master’s thesis, 59 pp. Research suggests that low back pain is experienced by 80 % of the population in some part of their lives, and it is therefore a great public health and socio-economic burden. Patients suffering low back pain express often changes in biomechanical functioning consisting for example of changes in movement patterns, functioning of the nervous & muscular system and rotation of the body in movement. A lot of research has been done concerning low back pain, and many of them have different treatments and therapies for intervention. In this study the intervention method was a Finnish mobilization treatment called Kalevala bone-setting. The aim of this study was to examine by means of test subjects the relation of the treatment on the sensation of pain, the functioning of the nervous & muscular system and to variables during walking analysis. Study was undertaken on 7 test subjects (aged 28-59 years) with chronic low back pain. They had three treatments of Kalevala bone-setting, and went through a series of biomechanical and functional tests during the study. The tests included measurements of maximal activation of muscles, maximal voluntary contraction of m. soleus, activation patterns of muscles during walking and spine motor control. Subjects also filled a questionnaire for pain. The sensation of pain decreased significantly at all follow-up evaluations. After the first treatment the change was - 56,8 ± 24,1 % (p<0.05), and after all three treatments the change was - 74,8 ± 27,9 % (p<0.01.). With spine motor control, the H –threshold decreased after the first treatment by – 15,7 ± 22,3 %, and decreased significantly after all treatments by – 20,3 ± 18,2 % (p<0.05). During walking the muscle activity showed a decreasing trend especially after the first treatment. During left leg stance we recorded decrease in m. tibialis electrical activity by -9,8 ± 9,4 % (p<0.05). With the observed changes in the study the Kalevala bone-setting might be a functional choice when considering treatment therapy for low back pain. It would be interesting to conduct more studies on the matter. When planning future studies of the efficacy of treatment thorough defining of the research area and increasing the volume of test subjects is highly recommended.