Kalevalaisen jäsenkorjauksen yhteydet kävelyn biomekaniikkaan ja hermolihasjärjestelmän toimintaan

Rutanen, Petra Maria, 2016. Kalevalaisen jäsenkorjauksen yhteydet kävelyn biomekaniikkaan ja hermolihasjärjestelmän toimintaan. Biomekaniikan pro gradu – tutkielma. Liikuntabiologian laitos. Jyväskylän yliopisto. 59 s. Alaselkäkipua kokee tutkimusten mukaan 80% väestöstä jossain vaiheessa elämäänsä, ja se on suuri terveydellinen ja sosioekonominen taakka. Alaselkäkivusta kärsivillä todetaan usein muutoksia biomekaanisessa toiminnassa sisältäen mm. muutoksia liikemalleissa, hermolihasjärjestelmän toiminnassa, lihasaktiivisuuksissa ja vartalon rotaatiossa. Alaselkäkivusta kärsiville on tehty useita tutkimuksia, joissa interventiona on erilaisia liikunta- tai hoitomuotoja. Tässä tutkimuksessa hoitomuotona oli kalevalainen jäsenkorjaus, joka on perinteinen suomalainen mobilisaatiohoito. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää hoitojen yhteys koehenkilöiden kivun tuntemukseen, hermolihasjärjestelmän toimintaan ja kävelyn aikana mitattaviin parametreihin. Koehenkilöinä tutkimuksessa oli 7 kroonisesta alaselkäkivusta kärsivää perustervettä 28-59 –vuotiasta henkilöä. Koehenkilöt kävivät kolmessa jäsenkorjaushoidossa, ja suorittivat eri kohdissa tutkimusta sarjan biomekaanisia ja toiminnallisia testejä. Koehenkilöiltä mitattiin kullakin mittauskerralla eri lihasten maksimaalinen lihasaktiivisuus, soleuslihaksen maksimaalinen voimantuottokyky, lihasaktiivisuus ja liikeanalyysi kävelyn aikana, sekä selkäydintason hermostollinen aktiivisuus. Lisäksi heille tehtiin kipukysely. Koehenkilöiden selkäkivun tuntemus aleni merkitsevästi koko seurantajakson ajan. 1. hoidon jälkeen muutos oli keskimäärin - 56,8 ± 24,1 % (p<0.05), ja 3. eli viimeisen hoidon jälkeen muutos oli - 74,8 ± 27,9 % (p<0.01.). H-refleksin syttymiseen tarvittava kynnysarvo aleni 1. hoidon jälkeen keskimäärin – 15,7 ± 22,3 %, ja 3. hoidon jälkeen muutos oli – 20,3 ± 18,2 % (p<0.05). Kävelyn aikana mitatut jalkalihasten EMG – aktiivisuudet osoittivat laskevaa trendiä erityisesti heti 1. hoidon jälkeen. Vasemman jalan tukivaiheen aikana TibR –lihaksen EMG –aktiivisuus laski -9,8 ± 9,4 % (p<0.05). Tutkimuksen perusteella kalevalainen jäsenkorjaus saattaa olla vaihtoehto mietittäessä hoitoa alaselkäkipuihin. Hoitomuoto on mielenkiintoinen lisätutkimusten kohde, ja erityisesti aihealuetta täsmällisesti suunnittelemalla ja koehenkilöjoukkoa kasvattamalla voidaan saada lisätuloksia hoitomuodon hyödyllisyydestä.