Työmäärän arviointi ketterässä ohjelmistokehityksessä : haastattelututkimus
Tekijät
Päivämäärä
2016Pääsyrajoitukset
Aineistoon pääsyä on rajoitettu tekijänoikeussyistä. Aineisto on luettavissa Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyöasemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/fi/tyoskentelytilat/laitteet-ja-tilat.
Työmäärän arviointi on olennainen osa ohjelmistoprojektien suunnittelua. Jokaisessa projektissa tarvitaan työmäärän arviointia, jotta pystytään toimittamaan hyödyllistä tietoa esimerkiksi projektin edistymisestä, jäljellä olevasta työmäärästä ja tavoitteista. Jokainen projekti tarvitsee myös jonkinlaisen arvion sen kestosta. Työmäärän arviointia ketterässä ohjelmistokehityksessä käsitteleviä tutkimuksia on olemassa vielä suhteellisen vähän, vaikka työmäärän arviointia pidetään yhtenä ohjelmistokehitysprojektien onnistumisen kannalta tärkeimmistä tehtävistä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin kirjallisuuskatsauksen ja haastatteluiden avulla ketterän ohjelmistokehityksen yhteydessä käytettäviä työmäärän arviointitekniikoita ja niiden käyttötapoja. Tutkielmassa käsitellään myös lyhyesti perinteisiä työmäärän arviointitekniikoita ja sitä, kuinka ne eroavat ketteristä työmäärän arviointitekniikoista. Tutkimuksessa havaittiin, että ketterän ohjelmistokehityksen työmäärän arviointiin käytetään usein tekniikoita, jotka perustuvat asiantuntijuuteen, analogiaan ja paloitteluun. Näistä eniten käytetään asiantuntijuuteen perustuvia tekniikoita. Arviointitekniikoiden yhteydessä käytetään kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella paljon suhteellisia työmäärän arviointimetriikoita ja niistä erityisesti tarinapisteitä. Tämän tutkimuksen yhteydessä tehtyjen haastatteluiden perusteella enemmän käytetään suhteellisista arviointimetriikoista ideaalipäiviä ja ideaalitunteja. Arviointitekniikoita ja arviointimetriikoita ei aina käytetä kirjallisuudessa esitetyillä tavoilla, vaan niitä sovelletaan monesti oman tiimin tarpeisiin sopiviksi. Työmääräarviot eivät aina todellisuudessa ole suhteellisia, vaikka käytettyä metriikkaa kutsuttaisiin esimerkiksi ideaalitunniksi, sillä tiimin ulkopuoliset henkilöt eivät välttämättä ymmärrä suhteellista arviointia ja osaa sitoutua siihen. Saatuja tuloksia ja luotua tutkimusmallia voidaan hyödyntää työmäärän arviointiin liittyvässä jatkotutkimuksessa.
...
Effort estimation is an important part of planning process of a software development project. Every project needs effort estimation in order to provide information on project progress, remaining work and project objectives. Every project also needs some kind of estimate of how long the project will take. There are reasonably few studies on effort estimation in agile software development, even though effort estimation is considered to be one of the most important tasks to the success of any software development project. This thesis examines what kind of effort estimation techniques have been proposed for use in agile software development, and how they are used based on the literature review and interviews. This study also addresses briefly the traditional effort estimation techniques and how they differ from agile effort estimation techniques. The study revealed that the effort estimation techniques used in agile software development are often expertise, analogy or disaggregation based techniques. Expertise based techniques are the most frequently used ones. Based on the results of the literature review, many of the size metrics used with the estimation techniques are relative. Based on the literature story points was the most frequently employed relative size metric, but based on the results of the conducted interviews, ideal days and ideal hours are used more frequently than story points. The effort estimation techniques are not always used like described in the literature, instead they are applied to the needs of the project team. Effort estimates are not always relative in practice, even if the name of the metric is, for example, ideal hour, because people outside the team do not necessarily understand relative estimation and are unable to commit to it. Findings of this thesis and the created research model can be used as a basis for future research.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29559]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Käyttäjäkokemuksen suunnittelu ketterässä ohjelmistokehityksessä
Terimaa, Tarmo (2019)Nykyaikaisilta ohjelmistoilta vaaditaan niiden teknisten ominaisuuksien lisäksi saumatonta käyttäjäkokemusta. Käyttäjäkokemuksella tarkoitetaan subjektiivista, dynaamista ja kontekstista riippuvaista kokemusta, joka ... -
Projektipäällikön kompetenssit hajautetussa ketterässä ohjelmistokehityksessä
Häkkinen, Reeta (2020)Monissa yrityksissä on 2000-luvun aikana siirrytty käyttämään ketteriä menetelmiä ohjelmistoprojektien toteutuksessa. Samalla merkittävä osa projekteista toteutetaan hajautetusti eri toimipisteissä tai alihankintana eri ... -
Käyttäjäkokemuksen suunnittelu ketterässä ohjelmistokehityksessä
Terimaa, Tarmo (2019)Nykyaikaisilta ohjelmistoilta vaaditaan niiden teknisten ominaisuuksien lisäksi saumatonta käyttäjäkokemusta. Käyttäjäkokemuksella tarkoitetaan subjektiivista, dynaamista ja kontekstista riippuvaista kokemusta, joka ... -
Muotoillen ketterästi käyttäjälähtöiseksi : design sprint käyttäjälähtöisyyden edistäjänä ketterässä ohjelmistokehityksessä
Kekälinen, Laura (2020)Menestyvän liiketoiminnan perusasioita on luoda tuotteita tai palveluita, joita asiakkaat haluavat. Laajat ohjelmistoprojektit ovat hankalasti hallittavia monimutkaisia kokonaisuuksia. Yksi yleinen syy ohjelmistokehityksessä ... -
Käsityksiä itsensä johtamisesta ja sen kehittämisestä ketterässä ohjelmistokehityksessä
Makkonen, Lauri (2019)Työelämä elää murrosta ja muuttuu monella alalla koko ajan yhä itseohjautuvammaksi. Työntekijöiltä edellytetään kykyä johtaa itseään ja myös eri mediat ovat tarttuneet enemmän aiheeseen ja alkaneet kirjoittamaan ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.