Jyväskylän yliopisto-opiskelijoiden liikuntaharrastus, liikuntamotivaatio ja harrastuksen esteet yliopistoliikunnan palveluissa

Abstract

Vähäsarja, M. 2017. Jyväskylän yliopisto-opiskelijoiden liikuntaharrastus, liikuntamotivaatio ja harrastuksen esteet yliopistoliikunnan palveluissa. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma. 84 s., 3 liitettä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tehdä selvitys Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden liikuntaharrastuksesta ja -motivaatiosta sekä harrastamisen esteistä yliopistoliikunnan palveluissa. Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi opiskelijoiden vapaa-ajan kuntoliikunnan ja arki-/hyötyliikunnan määriä sekä yleistä mielipidettä liikunnasta. Tutkittavia muuttujia vertailtiin sukupuolten ja tiedekuntien välillä keskenään. Aineisto kerättiin syksyn 2015 aikana. Tutkimukseen osallistui opiskelijoita jokaisesta tiedekunnasta, yhteensä 419, joista naisia oli 263 ja miehiä 156. Jyväskylän yliopiston opiskelijoista 58 % liikkuu yliopistoliikunnan palveluissa, naiset (66 %) tilastollisesti merkitsevästi (p = 0,000) miehiä (45 %) enemmän. Tiedekunnittain korkein käyttöaste on liikuntatieteiden ja pienin informaatioteknologian opiskelijoilla. Naiset käyvät aktiivisesti ryhmäliikuntatunneilla, miehet enemmän palloiluvuoroilla. Palveluiden käyttäjistä 59 % käy kuntosalilla, miehet hieman muttei tilastollisesti merkitsevästi naisia enemmän. Suurimmat yliopistoliikuntaan motivoivat tekijät ovat fyysinen hyvinvointi, viihtyminen ja psyykkinen hyvinvointi. Naisia motivoi miehiä tilastollisesti merkitsevästi enemmän (p = 0,000) ulkonäön tavoittelu, fyysinen hyvinvointi, psyykkinen hyvinvointi ja yliopistoliikunnan palveluiden toimivuus. Yleisimmät esteet yliopistoliikunnan harrastamiseen ovat liikunnan harrastaminen muualla, ajan kuluminen muissa harrastuksissa, yliopiston liikuntapaikkojen kaukainen sijainti, ajan puute ja sopivan liikuntakaverin puuttuminen. Opiskelijoista 67 % harrastaa kuntoliikuntaa palveluiden ulkopuolella vähintään kaksi kertaa viikossa, 11 % harvemmin kuin kerran viikossa. Arkiliikuntaa kertyy yli 30 min/pv 69 %:lle opiskelijoista, naisten ollessa tilastollisesti merkitsevästi (p = 0,000) miehiä aktiivisempia. Tiedekunnittain tarkasteltuna liikuntamäärissä ja suhtautumisessa liikuntaan nousevat positiivisessa mielessä esiin liikunta- ja kasvatustieteiden opiskelijat, matemaattis-luonnontieteellisen ja informaatioteknologisen tiedekunnan opiskelijat taas negatiivisessa mielessä. Avainsanat: korkeakoululiikunta, yliopistoliikunta, yliopisto-opiskelijat, liikuntaharrastus, liikuntamotivaatio, liikunnan harrastamisen esteet.

Vähäsarja, M. 2017. Jyväskylä University students’ exercise hobby, exercise motivation and barriers for going in for sport in university sports services. Department of Physical education, University of Jyväskylä, Master’s thesis, 84 pp., 3 appendices. The objective of this study was to analyze University of Jyväskylä students’ exercise activity, exercise motivation and barriers for participation in university sports services. The study examined also the amount of students’ leisure time exercise and incidental exercise, and their general opinion about exercise. Gender and faculty membership differences were also analyzed. The data were collected during autumn 2015. Overall 419 students took part in the study, 263 women and 156 men. 58 % of Jyväskylä University students participate in the university sports services, women (66 %) have statistically significantly (p = 0,000) higher percentage than men (45 %). The Faculty of Sport and Health Sciences has the highest usage rate, and the Faculty of Information Technology the lowest. Women are most active in going in for group fitness classes, men in ball games. 59 % of service users use gyms, men a little bit more than women but this difference is not statistically significant. The strongest motivators towards university sports are physical well-being, amusement and mental well-being. Women have higher level of motivation than men in dimensions of appearance, physical well-being, mental well-being and the functionality of university sports. These differences are statistically significant (p = 0,000). The most common barriers for university sports exercise are exercising elsewhere, spending time on other hobbies, distant location of university sports facilities, lack of time and lack of appropriate exercise friend. 67 % of students exercise elsewhere than university sports services at least twice a week, 11 % less than once a week. 69 % of students get incidental exercise over 30 minutes per day. Women get more incidental exercise than men and this difference is statistically significant (p = 0,000). The Faculty of Sport and Health Sciences and the Faculty of Education stand out in a positive way when examining the amounts of exercise and attitude towards exercise, the Faculty of Mathematics and Science and the Faculty on Information Technology again in a negative way. Key words: university sports, university students, exercise, exercise motivation, barriers for exercise.