Syntyperän, taustan ja varallisuuden rajoittamatta : koulutuksellisen tasa-arvon ja syrjäytymisen diskurssien rakentuminen valtioneuvoston hallitusohjelmissa vuosina 1995-2015
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten valtioneuvoston hallitusohjelmissa konstruoidaan koulutuksellista tasa-arvoa ja syrjäytymistä tai syrjäytymisen ehkäisemistä. Vuotta 2015 on luonnehdittu koulutuspolitiikan ja koulutuslupausten vuodeksi. Juha Sipilän hallitus ministereineen tuli heti hallitusohjelman ja talouslukujenjulkistamisen myötä tunnetuksi hallituksena, joka kollektiivisesti petti ennen vaaleja annetut koulutuslupaukset,
joiden mukaan koulutuksesta ei leikattaisi. Tämä oli suuri kolaus maalle, jossa uskotaan koulutukseen ja jossa koulutuseetokseen kuuluvat tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus. Aiheen ajankohtaisuus tuotti ajan ja paikan selvittää, onko suomalainen koulutusdiskurssi todella muuttunut ja jos on, miten.
Teoreettisena viitekehyksenä toimii diskurssianalyysi, tarkemmin kriittinen diskurssianalyysi. Kriittisen diskurssianalyysin keinoin voidaan kyseenalaistaa ja päästä lähemmäksi tekstissä piileviä valtarakenteita. Keskeinen kantava ajatus on kielen ja vallan ominaisuuksissa sekä siinä, miten ilmiöt ja asiat rakentuvat kielellisesti. Tavoitteena on selvittää, miten tasa-arvosta tehdään tasa-arvoa ja syrjäytymisestä syrjäytymistä. Metodologisena teoriataustana hyödynnän Hallidayn systeemis-funktionaalista kieliteoriaa, erityisesti prosessityyppien kuvausta, osallistujarooleja sekä ideationaalista metafunktiota. Näiden avulla pyrin tarkastelemaan ihmisryhmien ja prosessien konstruointia sekä sitä, miten ilmiöitä ja yhteiskuntaa kielen keinoin luodaan ja kuvataan.
Aineistoni koostuu valtioneuvoston hallitusohjelmista vuosilta 1995–2015. Hallitusohjelmista olen hyödyntänyt koulutus- ja tiedepolitiikkaa käsitteleviä osia ja tarkemmin niitä osia tai kirjauksia, joissa puhutaan koulutuksellisesta tasa-arvosta tai syrjäytymisestä. Yhteensä kirjauksia on 48, ja tutkimuksessa esittelen niistä suurimman osan analysoiden ja pohtien. Lopuksi pohdin tasa-arvo- ja syrjäytymisdiskurssien yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia.
Tasa-arvo- ja syrjäytymisdiskurssit näyttävät kehittyvän kollektiivisesta yksilökohtaiseen suuntaan. Yksi merkittävimmistä kehityssuunnista on koulutuksen ajatteleminen polkuna, jonka eri koulutusasteet muodostavat. Tähän linkittyy ajatus tasa-arvosta yksilöllisenä suhteessa muihin. Tasa-arvodiskurssin kanssa yhtä matkaa kulkee syrjäytymisdiskurssi, joka niin ikään liikkuu alueiden ja kansalaisten syrjäytymisestä kohti syrjäytymistä yksilöllisenä ilmiönä. Tasa-arvoa konstruoidaan eri ihmisryhmät huomioon ottaen, mutta syrjäytymisestä puhuttaessa syrjäytymisvaarassa olevat ja jo syrjäytyneet näyttäytyvät homogeenisena ulkoryhmänä.
...
Muu nimeke
Koulutuksellisen tasa-arvon ja syrjäytymisen diskurssien rakentuminen valtioneuvoston hallitusohjelmissa vuosina 1995-2015Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29564]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
"Olen aika monta ruohikkoa päässyt katsomaan työurani varrella" : kriittinen diskurssianalyysi miesten johtajuuden representaatioista Kauppalehti-julkaisussa
Riekki, Sini (2023)Tutkielmassa tarkastellaan, minkälaisilla diskursseilla miesten johtajuutta representoidaan Kauppalehti-taloussanomalehdessä. Tavoitteena on selvittää, minkälaista kuvaa nämä representaatiot ja diskurssit luovat miesjohtajista ... -
Kaupungistumisen diskurssit suomalaisten sanomalehtien pääkirjoituksissa
Tapala, Petri (2020)Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten kaupungistumista merkityksellistetään suomalaisissa sanomalehdissä. Aihe on ajankohtainen, sillä kaupungistuminen on vaikuttanut koko Suomeen merkittävästi jo vuosikymmenten ajan, ... -
Tekniikan alalla opiskelevien naisten ammatillisen identiteetin diskurssit : sukupuoli osana ammatillista identiteettiä
Lehtonen, Maija (2021)Tämä laadullinen tapaustutkimus tarkastelee miesenemmistöisellä alalla opiskelevien naisten ammatillista identiteettiä ja sukupuolta osana sitä. Suomessa työelämän ja opintojen sukupuolen mukainen jakautuminen eli segregaatio ... -
”Sivuttain mitattuna hänen elämänsä on hirvittävän pitkä.” : Kalle Päätalon representaatio Iijoki-sarjan kirja-arvosteluissa
Laitinen, Marjo-Tuulia (2018)Kalle Päätalo on eräs kaikkien aikojen luetuimmista suomalaisista kirjailijoista, jonka kirjoja on painettu yli 3,5 miljoonaa kappaletta. Tutkielmani tarkoituksena on selvittää, millä tavalla Päätaloa representoidaan ... -
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon representaatiot ja diskurssit sanomalehtien pääkirjoituksissa
Järvenpää, Taina (2020)Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului 1980-luvulla vielä yli 90 prosenttia suomalaisista. Vuoden 2020 alussa suomalaisista noin 68 prosenttia lukeutui kirkon jäseniksi. Institutionaalisen uskonnon asema horjuu ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.