Ala- ja yläkoulun luokkaympäristön kuormitustekijöiden yhteys opettajien kokemaan stressiin ja palautumiseen : opettajan minäpystyvyys ja temperamentti yhteyttä muuntavina tekijöinä

Abstract

Tämä tutkimus on osa Jyväskylän yliopiston Psykologian laitoksella toteutettavaa, vuonna 2014 käynnistynyttä TIKAPUU – Alakoulusta yläkouluun -tutkimushanketta. Tämän tutkimuksen tavoit- teena oli tarkastella ala- ja yläkoulun luokkaympäristön kuormitus- ja stressitekijöitä, opettajan stressin ja palautumisen kokemusta sekä minäpystyvyyden ja temperamentin roolia kuormitusteki- jöiden ja stressin sekä palautumisen välissä yhteyksissä. Tutkimuksen aineisto koostuu kahden kes- kisuomalaisen kunnan alueelta vuonna 2014 kerätyistä kuudennen luokan opettajien (N= 57) kyse- lylomakevastauksista ja vuonna 2015 kerätyistä seitsemännen luokan opettajien (N= 179) kysely- lomakevastauksista. Opettajat arvioivat kohtaamiensa kuormitustekijöiden yleisyyttä Kalakosken ym. (2012) kyselyllä, stressin kokemusta Elon ym. (1990) yhden kysymyksen mittarilla ja palautu- misen kokemusta kysymyksellä työpäivän jälkeisestä palautumisesta. Opettajien temperamenttipiir- teiden mittaamiseen tutkimuksessa käytettiin Derryberryn ja Rothbartin (1988) ATQ-R - kyselylomaketta ja minäpystyvyyden mittaamiseen Tschannen-Moranin ja Hoyn (2001) TSES - kyselylomaketta. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin luokkaympäristön stressitekijöitä kuuden vali- tun stressitekijän kautta. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka usein opettajat kohtaavat erilaisia luok- kaympäristöön liittyviä kuormitustekijöitä sekä kuinka paljon opettajat kokevat stressiä erilaisista työhön liittyvistä stressitekijöistä. Lisäksi tarkasteltiin luokkaympäristön kuormitus- ja stressiteki- jöiden yhteyksiä opettajien kokemaan stressiin ja palautumiseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös minäpystyvyyden ja temperamentin roolia kuormitustekijöiden ja stressin sekä palautumisen väli- sissä yhteyksissä. Tutkimuksessa todettiin opettajien kohtaavan luokkaympäristössään viikoittain ennakoimattomia tehtäviä, työkuormitusta ja aikapainetta sekä häiritsevää hälyä. Kuukausittain tai harvemmin opettajat kohtasivat työssään viestinnän ongelmia, tietotekniikan käyttöongelmia sekä ohjeisiin liittyviä ongelmia. Alakoulun opettajat kohtasivat luokkaympäristössään yläkoulun opetta- jia useammin ennakoimattomia tehtäviä. Tutkimuksessa todettiin opettajien kokevan jonkin verran stressiä tuottaviksi tekijöiksi haastavat oppilasryhmät, suuret oppilasryhmät, työn paljouden, häirit- sevät oppilaat sekä vastuun oppilaista. Järjestyksen pitämisen koettiin tuottavan vähän stressiä. Ko- konaisuudessaan tutkitut stressitekijät koettiin enemmän stressaaviksi yläkoulussa kuin alakoulussa. Yläkoulun opettajat kokivat alakoulun opettajia stressaavammaksi suuret oppilasryhmät, haastavat oppilasryhmät, häiritsevät oppilaat sekä järjestyksen pitämisen. Keskimäärin opettajat kokivat työstressin vähäiseksi ja palautumisen kokemuksen tavanomaiseksi. Tutkimuksessa todettiin työkuor- mituksen ja aikapaineen sekä häiritsevän hälyn olevan keskeisiä opettajan stressin ja palautumisen kokemuksen kannalta. Kuormitustekijöiden ja stressin tai palautumisen kokemusten välisten yh- teyksien ei tutkimuksessa todettu olevan erilaisia riippuen opettajan minäpystyvyydestä. Tempera- menttipiirteistä erityisesti ulospäinsuuntautuneisuus muunsi opettajan kuormitustekijöiden ja stres- sin sekä palautumisen kokemusten välisiä yhteyksiä. Tulokset antavat viitteitä aiemmin vähän tutki- tusta aiheesta, opettajan temperamentin merkityksestä kuormitustekijöiden ja stressin sekä palautu- misen kokemusten välisissä yhteyksissä. Jatkotutkimus aiheesta on tarpeen, jotta tutkimuksessa todetut temperamentin muuntavat roolit voidaan varmistaa.