Kouluhyvinvoinnin yhteys nuorten huoliin siirryttäessä alakoulusta yläkouluun : itsetunto, sukupuoli ja koulutyyppi yhteyttä muuntavina tekijöinä

Tämä tutkimus on osa Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella toteutettua TIKAPUU - tutkimushanketta, jonka tavoitteena on tunnistaa tekijöitä, jotka edistävät oppimista, kouluhyvinvointia sekä onnistunutta siirtymää alakoulusta yläkouluun. Tämän osatutkimuksen tavoitteena oli selvittää kouluhyvinvoinnin yhteyttä nuorten huoliin siirryttäessä alakoulusta yläkouluun. Kouluhyvinvointia tutkittiin nuorten kokemana kouluviihtyvyytenä sekä koulustressin puuttumisena. Ylä- kouluun liittyviä huoliaan nuoret saivat raportoida vapaasti, jonka jälkeen huolet luokiteltiin sisältö- jen perusteella huoliluokkiin. Kouluviihtyvyyden ja koulustressin yhteyttä selvitettiin sekä huolten kokonaismäärään että erityyppisiin huoliin liittyen. Lisäksi haluttiin selvittää, muuntavatko itsetunto, sukupuoli ja koulutyyppi kouluhyvinvoinnin ja huolten välistä yhteyttä. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeilla nuorilta (n=838) kuudennen luokan keväällä. Tällöin huolten yläkoulusta voi olettaa olevan ajankohtaisimmillaan yläkoulun alkaessa seuraavana syksynä. Tulokset osoittivat kouluviihtyvyyden olevan positiivisesti yhteydessä huolten kokonaismäärään, kavereihin liittyviin huoliin sekä koulumatkoihin ja myöhästymisiin liittyviin huoliin. Mitä paremmin nuori siis alakoulussa viihtyi, sitä enemmän hänellä oli huolia kokonaisuudessaan sekä huolia kavereista, koulumatkasta ja myöhästymisistä liittyen yläkouluun siirtymiseen. Koulustressillä havaittiin olevan positiivinen yhteys nuoreen itseensä liittyviin huoliin, kuten esimerkiksi huoliin omasta jaksamisestaan ja omista ominaisuuksistaan. Mitä enemmän nuori siis koki alakoulussa koulustressiä, sitä enemmän hän ilmaisi huolia itsestään siirryttäessä yläkouluun. Sukupuolen ja koulutyypin havaittiin myös muuntavan koulustressin ja itseen liittyvien huolten välistä yhteyttä. Tytöillä runsaampi koulustressi oli vahvasti yhteydessä suurempaan määrään itseen liittyviä huolia, kun taas pojilla vastaavaa yhteyttä ei löytynyt. Niillä nuorilla, jotka siirtyivät alakoulusta yläkouluun saman koulun sisällä, runsaampi koulustressi oli vahvasti yhteydessä suurempaan määrään itseen liittyviä huolia. Myös koulua vaihtaneilla oppilailla näkyi vastaavanlainen yhteys, mutta heikompana. Tulokset viittaavat siihen, että kouluhyvinvointi on yhteydessä nuorten huoliin siirryttäessä alakoulusta yläkouluun. Lisäksi tulokset osoittavat, että sukupuoli ja koulutyyppi voivat vaikuttaa siihen, missä määrin koulustressi aiheuttaa nuorelle häneen itseensä liittyviä huolia. Huolet yläkoulusta voivat pahimmillaan johtaa muun muassa sopeutumisvaikeuksiin yläkoulussa, alentuneeseen itsetuntoon sekä masennukseen. Jotta vältyttäisiin huolten negatiivisilta seurauksilta, ja jotta siirtymä alakoulusta yläkouluun olisi mahdollisimman sujuva, tulisi nuorten kouluhyvinvointiin ennen yläkouluun siirtymistä kiinnittää tarpeeksi huomiota.