dc.contributor.advisor | Eskelinen, Teppo | |
dc.contributor.advisor | Virmasalo, Ilkka | |
dc.contributor.author | Niinikoski, Heidi | |
dc.date.accessioned | 2016-12-19T14:59:07Z | |
dc.date.available | 2016-12-19T14:59:07Z | |
dc.date.issued | 2016 | |
dc.identifier.other | oai:jykdok.linneanet.fi:1644718 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/52453 | |
dc.description.abstract | Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, mitkä tekijät selittävät eläkeiän nostohalukkuutta. Eläkeiän nosto on nähty monissa aiemmissa tutkimuksissa välttämättömäksi keinoksi vastata väestön ikääntymisen mukanaan tuomiin haasteisiin.
Keskeisimpiä käsitteitä tutkimuksessani ovat eläkeikä, eläkejärjestelmät ja eläkeregiimiteoria. Käyn läpi, miten väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen kasvu ovat nostaneet tarpeen päivittää sosiaaliturvaa ja eläkejärjestelmiä. Tarkastelen myös, mitä meneillään oleva yhteiskuntien ikääntymiskehitys tarkoittaa sukupolvisopimuksen näkökulmasta. Lisäksi avaan työurien pidentämiskeskustelua, joka usein liitetään eläkeiän nostoon ja julkisten talouksien tasapainottamiseen.
Tutkimuksen aineistona käytin kvantitatiivista kyselyaineistoa, vuoden 2011 Eurobarometrin lisäosaa 76.2. Otos on rajattu EU27-alueen työssäkäyviin. Tutkimuksen analyysimenetelmänä käytin sekä ristiintaulukointia että hierarkkista binääristä logistista regressioanalyysiä.
Tutkimustulokseni osoittavat, että myönteisyys eläkeiän nostoa kohtaan lisääntyy iän myötä ja on voimakkaimmillaan yli 65-vuotiailla työssäkäyvillä. He, jotka arvoivat jaksavansa työssään vain 55–59-vuotiaiksi asti, näyttävät analyysin valossa suhtautuvan negatiivisimmin eläkeiän nostoa kohtaan. Myönteisimpien joukossa ovat he, jotka uskovat jaksavansa työssään yli 70-vuotiaiksi asti. Työssäjaksamisella onkin merkitystä työuran jatkamiseen loppupäästä. Halu jatkaa työssä yli eläkeiän ja kiinnostus osa-aikatyöhön ovat myös voimakkaasti yhteydessä eläkeiän nostohalukkuuteen. Eläkeregiimi osoittautui selittäväksi tekijäksi eläkeiän nostohalukkuudelle. Voimakkain myönteisyys eläkeiän nostoa kohtaan on liberaalissa eläkeregiimissä. Kaiken kaikkiaan eläkeiän nosto ei ole kovin suosittu reformi. Sitä kannattaa vain 35 prosenttia EU27-alueen työssäkäyvistä. | fi |
dc.format.extent | 1 verkkoaineisto (89 sivua) | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fin | |
dc.rights | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.rights | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.subject.other | Euroopan unioni | |
dc.subject.other | sukupolvisopimus | |
dc.title | Mikä selittää eläkeiän nostohalukkuutta? : analyysi työssäkäyvien mielipiteistä EU27-alueella | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201612195170 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Social Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Social Sciences and Philosophy | en |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | Yhteiskuntapolitiikka | fi |
dc.contributor.oppiaine | Social Policy | en |
dc.date.updated | 2016-12-19T14:59:07Z | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | fi |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 209 | |
dc.subject.yso | eläkkeet | |
dc.subject.yso | eläkeikä | |
dc.subject.yso | eläkejärjestelmät | |
dc.subject.yso | eläkepolitiikka | |
dc.subject.yso | eläkkeelle siirtyminen | |
dc.subject.yso | sukupolvet | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.type.okm | G2 | |