Kirjallisuus lukutaidon kehittymisen tukijana peruskoulun suomi toisena kielenä -opetuksessa

Abstract

Maisteritutkielmassani tarkastelen, miten S2-oppilaan lukutaitoa voi kehittää kaunokirjallisuuden avulla. Syksyllä 2016 käyttöön otettu uusi opetussuunnitelma korostaa kirjallisuuden asemaa myös suomi toisena kielenä opetuksessa. Kirjallisuuden opettaminen on koettu opettajien keskuudessa haasteelliseksi erityisesti suomi toisena kielenä -kontekstissa. Kotimaista tutkimusta kirjallisuuden ja toisen kielen opettamisen yhdistämisestä on kuitenkin vielä vähän. Tutkielmani on monimuototutkielma, joka kokoaa yhteen alan tutkimus- ja opetuskirjallisuuden tämänhetkisen tiedon toisen kielen opetuksen ja kaunokirjallisuuden yhdistämisestä. Kartoitin tutkimus- ja opetuskirjallisuuden avulla niitä esimerkkejä, joilla toisen kielen opetusta voidaan integroida kaunokirjallisuuden lukemiseen. Tarkoituksena oli tuottaa tiivis kokonaisuus, jonka avulla kirjallisuuteen tarttuminen olisi opettajille helpompaa. Tutkimuskirjallisuuteen perehtymisen avulla selvitin myös sitä, mitä muuta kuin kieltä oppija oppii lukemalla kaunokirjallisuutta.

Tutkielma koostuu lukutaitoa määrittelevästä tutkielmaosasta ja kolmesta artikkelista. Lukutaidolla tarkoitan tutkielmassa tekstitaidoksikin nimettyä laajaa määritelmää, jossa lukija ymmärtää lukemansa ja osaa toimia tekstin kanssa, keskustella tai kirjoittaa lukemastaan. Tutkielmani ensimmäinen artikkeli ”Jo yksi hyvä kirja innostaa lukemaan S2-oppilaan kielitaidon kehittäminen kirjallisuuden avulla”, joka julkaistaan suomi toisena kielenä -opettajien yhdistyksen lehdessä Sutinassa sekä äidinkielen opettajien liiton lehdessä Virkkeessä julkaistava toinen artikkeli ”Kirjallisuuden käyttö S2-opetuksessa”, kokoavat tutkielmani keskeisimmät tulokset. Kolmannessa artikkelissa Strategiaopetus luetun ymmärtämisen kehittämisessä kuvaan kahta luetun ymmärtämisen kehittämiseen tähtäävää opetuksen mallia.

Tutkielmassani kuvaan lukutaidon osa-alueiden kehittämisessä erityisesti sanaston laajentamista, kuvanlukutaitoa sekä tekstin rakenteen ja tekstilajitietoisuuden tiedostamista. Esittelen myös luovia tapoja käsitellä luettuja tekstejä.

Kirjallisuuskatsauksen merkittävimmät didaktiset vihjeet löytyivät sanaston kehittämiseen. Sanaston todetaan kehittyvän jo pelkästään lisäämällä lukemista. Tehokkaampaa sanaston kehittyminen on, kun se tapahtuu useamman eri aistikanavan kautta. Ajankäytöllisesti tehokkainta sanaston oppiminen oli kun teksti kuunneltiin ja tehtiin lyhyet sanatestit ennen ja jälkeen kuuntelemisen. Kuvakirjojen merkitys osoittautui myös keskeiseksi S2-kontekstissa. Tutkielmani osoittaa myös, että kaunokirjallisuuden avulla opiskeltaessa oppilas oppii luku- ja kielitaidon lisäksi kohdemaan kulttuuria, ja hän kasvattaa näin kulttuurista lukutaitoaan, mikäli opiskelu tapahtuu keskustellen ja lähtö- ja kohdemaan kulttuureita vertaillen.